Metsäkeskuksen harvennustarkastukset osoittautuivat epäluotettaviksi Keski-Suomessa. Nyt moni miettii, mahtavatko valtakunnallisten korjuujäljen tarkastukset olla sen varmemmalla pohjalla.

Uusissa maastomittauksissa on mitattu selvästi suurempia runkolukuja ja pohjapinta-aloja kuin Metsäkeskuksen Keski-Suomessa tekemässä ensiharvennusten korjuujälkiselvityksessä.

Harvennusten laadusta kiistellään yhä, mutta pienten metsäkoneiden kauppiaat korjaavat jo hyötyä kohusta.

Korvausten perääminen oikeusteitse liian voimakkaista ensiharvennuksista on metsänomistajalle riski.

Toiminnan laatua ryhdytään seuraamaan entistä tarkemmin, korjuuyrittäjä Kai Laaja Metsä-Multia Oy:stä kertoo.

Ensiharvennusten laatu on karmea, jos uskomme Metsäkeskuksen selvitystä – kaikki tosin eivät usko.

Puunrunkojen katkonnalla on suuri vaikutus siihen, miten paljon puukauppa tuo rahaa. Katkonnan ymmärtäminen onkin tärkeimpiä metsänomistajan taitoja.

Päin prinkkalaa tehdyistä ensiharvennushakkuista näyttää tulleen maan tapa. Metsänomistajien taimikonhoitorästit kostautuvat puiden kasvaessa, mutta metsäammattilaiset ovat niitä, jotka menevät nuoriin metsiin turhan suurilla koneilla liian aikaisin – ja kaatavat liikaa puita.

Paksun lumen vuoksi kantoihin voi jäädä korkeutta. Harvennuksilla haitta on vain esteettinen, mutta päätehakkuilla myös taloudellinen.

Korjuusta pitäisi maksaa nykyistä enemmän, jotta pienten hakkuu- ja ajokoneiden käyttö kannattaisi.