Sain kutsun maanomistajana kylämme hirviseuran hirvipeijaisiin. Aina kun kutsuun liittyy ruoka, olen ilman muuta mukana! Asun itse eri paikkakunnalla kuin missä metsäni sijaitsee, tosin kohtuullisen 45 kilometrin päässä. Hirvipeijaisissa tapaa kyläläisiä, mikä on ihan hauska juttu. Hirvipeijaiset ovat yksi tapa jolla metsästysseura korvaa maanomistajalle metsästysoikeuden vuokraamisen. Minä tein vuokrasopimuksen 2011 ensitöikseni. Meillä maukkaat lihakeitot ja jälkiruuat valmistaa paikallinen pitopalveluyrittäjä, joten parasta oli pöydässä.

Viime vuoden joulukuussa kävin suorittamassa metsästäjätutkinnon. Toisella yrittämällä meni läpi. Ensimmäisellä en muistanut puolivaippa ja kokovaippa asioita. Se olisi vielä puuttunut, jos olisi kysytty kestovaippojen perään. Niistäkään en tiedä mitään. Ennen tutkinnon suorittamista kävin kahden päivän Riistanhoitoyhdistyksen metsästäjäkurssin, jossa käytiin läpi perusasiat, lajitunnistusta sekä harjoiteltiin kiväärien kanssa ampumaradalla.Tutkintoa varten Metsästäjän opasta lukiessa opin kuitenkin monta uutta asiaa, joista voisi olla hyötyä myös muille uusille metsänomistajille.

Tässä omakohtaisia kokemuksiani sekä oppaasta poimittuja asioita.

Kenelle metsästysoikeus kuuluu?

Metsästysoikeus kuuluu metsänomistajalle. Ilman metsänomistajan lupaa alueelle ei saa mennä metsästys aikeissa. Vaikka metsänomistajalla onkin metsästysoikeus, se ei tarkoita että saisi omilla maillaan noin vain metsästellä. Metsänomistajankin pitää suorittaa metsästystutkinto, josta saa Suomen Riistakeskuksen metsästyskortin sekä riistanhoitomaksu pitää olla maksettuna.

Metsästysoikeuden vuokraaminen

Minä vuokrasin ilman muuta metsästysoikeuden oman kylän metsästysseuralle. Naapurikylän seura oli myös tyrkyllä, mutta leiriä en aikonut vaihtaa. Opin, että vuokraaminen metsästysseuralle ei ole ainut tapa, vaan metsänomistaja voi suullisestikin antaa metsätysysluvan yksityishenkilölle tai metsästysvuokrasopimuksen voi tehdä myös osakeyhtiöille, osuuskunnille tai rekisteröidyille yhdistyksille. Vuokralainen ei voi vuokrata alueen metsästysoikeutta eteenpäin, mutta hän voi antaa jollekin luvan metsästää alueella samoissa rajoissa kuin itsekin.

Meillä päin vuokraa ei makseta rahalla ja Metsästäjäkurssilla kerrottiin sen olevan yleinen tapa Suomessa. Kylämme metsästysseura tuo maanomistajalle riistalihaa mikäli kaato osuu hänen mailleen. Tarinoiden mukaan kaato on ollut lähellä maitani, mutta tähän mennessä nämä paistit on mennyt naapurien suihin. Lisäksi metsänomistajat kutsutaan vuosittain hirvipeijaisiin. Hirvipeijaisissa arvotaan paikalla olevien metsänomistajien kesken hirvenlihaa. Olin päättänyt etukäteen että tänä vuonna onnetar nostaa minun nimeni kiposta ja näin kävi! Toinenkin voittaja ilmoitti tupaan astuessaan tulleensa hakemaan hirvipaistin. Arpaonnella ei siis ole voiton kanssa mitään tekemistä vaan päättäväisyydellä! 😀

Tässä muutama vinkki, joita itse en hoksinut ajatella ennen vuokrasopimuksen tekemistä

1. Itselleni riistanhoito on tärkeä metsänomistajan arvo ja toimintatapa, jota haluan itse mahdollistaa. Minusta riistanhoito kannattaa ottaa osaksi metsäsuunnittelua. Olen myös vaihtanut ajatuksia aiheesta ihmisten kanssa, jotka tekevät minulle metsänhoitotöitä. Haluan varmistaa, että arvoni menevät myös käytäntöön teki työtä kuka tahansa. Minusta on tärkeää tietää, että ajattelemme asiasta saman suuntaisesti. Riistanhoito on aihe, johon aion tutustua vielä enemmän tulevaisuudessa ja varmasti kirjoitan siitä tänne blogiinkin. Metsässäni on tällä hetkellä pari riistan ruokintapaikkaa ja riistapelto olisi mielenkiintoinen.
2. Keskustele metsästysseuran kanssa vuokrasopimuksesta etukäteen. Mitä toiveita sinulla on ja mitä toiveita heillä on. Keskusteltavia asioita ovat muun muassa riistanhoito ja kumpi päättää metsästyskoirien kouluttamisesta alueella. Riistanhoito-oikeus kuuluu sopimukseen hyvinkin pitkälti jokamiehenoikeuksien mukaillen. Mitään vahinkoa tai haittaa ei saa aiheuttaa. Riistanhoitotoimenpiteistä kannattaa keskustella ja niistä voi sopimuksessakin mainita. Omassa sopimuksessani näitä ei ole, koska emme keskustelleet etukäteen enkä hoksannut asiaa itse. Olen antanut myöhemmin suullisesti luvan perustaa riistanruokintapaikkoja. Suullinen sopimuskin on riittävä, mutta minusta nämä asiat on hyvä sopia kirjallisesti. On sitten dokumentti johon tarvittaessa palata. Meidän metsästysseura tekee sopimukset kirjallisena ja heillä oli sopimuslomake valmiina. Kaikki on mennyt todella hyvin enkä usko tulevaisuudessakaan mitään ongelmia tulevan.
3. Ennen sopimuksen tekemistä kannattaa miettiä pitkällä aikatähtäimellä haluatko luopua metsästysoikeudesta kokonaan vai haluatko pitää osan oikeudesta itselläsi. Voit sulkea sopimuksen ulkopuolelle jonkin riistaeläimen metsästyksen, jos haluat esimerkiksi metsästää itse pienriistaa ja metsäkanalintuja, niin voit sulkea ne pois sopimuksesesta. Voit tehdä sopimuksen koskien pelkästään hirvenmetsästystä. Omassa sopimuksessani jätin oikeuden perheelleni pienriistan ja metsäkanalintujen metsästykseen.
4. Metsän omistamisessa on monta puolta. Metsä on paljon enemmän kuin talousmetsä. Se on hyvinvointia, liikuntaa, juurevuutta, kauneutta. Metsä on koti monelle eläimelle. Itse olen kovin kiinnostunut metsääni liittyvistä asioista. Jutustele metsämiesten kanssa ja opit paljon uutta metsästäsi ja sen elämästä. Varmasti pääset myös mukaan metsästysretkelle retkelle apurina ja näet metsäsi uusin silmin. Maanomistajalla ja metsästysoikeuden haltijalla on oikeus (velvollisuus on vain virkamiehillä) valvoa metsästyslaissa säädettyjä asioita maillaan. Luvattoman metsästyksen valvonta kuuluu metsänomistajalle ja metsästysoikeuden haltijalle tai siihen voi valtuuttaa jonkun toisen henkilön. Tätä en ollut itse ajatellut aiemmin. Itse en lähtisi ottamaan kyttääjän roolia, joka vain hiertää ja ärsyttää kaikkia.
5. Pidä huolta, että saat kutsun hirvipeijaisiin. Koska herkullinen hirvikeitto. Usein hirviseurat ilmoittavat peijaisista paikallislehdessä ja sehän saattaa helposti jäädä huomaamatta.

Seuraavia pakkaskelejä odotellessa olisi mukava vaihtaa ajatuksia aiheesta. Kuinka aktiivinen itse olet riistanhoidossa? Onko yhteistyö metsästysporukoiden kanssa sujunut hyvin?

Lämpimin terveisin,

Johanna

Lähde: Metsästäjän Opas, Metsästäjäin Keskusjärjestö

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.