Toiselle metsänomistaminen on taakka, kun toiselle se on ilmastoteko. Kolmannelle sijoitus, neljännelle henkinen omistajuuden kokemus. Metsänomistaja Johanna Teräväinen pohtii blogissa metsänomistamisen monia merkityksiä ja palaa sen historiasta.

Metsänomistaja Johanna Teräväinen päätti perustaa oman puulajipuiston eli arboretumin, jotta voisi sen avulla vahvistaa luontoyhteyttä ja metsän monimuotoisuutta. Haaveena on myös päästä tekemään vastoja mahdollisimman monesta puulajista.

Lepo- ja tulipaikka metsässä lisää siellä oleskelua ja viihtymistä. Samalla hyödytään metsän terveysvaikutuksista. Metsänomistaja Johanna Teräväinen perheineen rakensi laavun oman metsän siimekseen.

Mureneeko metsäteollisuuden valta hiilen pölinään ja tuulen huminaan, vai vieläkö teollisuuden lobbareilta löytyy aseita asemansa säilyttämiseen?

Metsänomistaja Johanna Teräväinen kirjoitti ylös oman metsänhoitotahtonsa, joka pohjustaa metsänhoitosuunnitelman laatimista ja metsänhoidollisten linjauksien tekemistä.

Metsänomistaja Johanna Teräväinen haastatteli metsäkosketuksen fyysisistä terveysvaikutuksista väitöskirjatutkija ja Re-Connecting Nature®-mikrobiuutteen tuotepäällikkö Iida Mäkelää.

Millaisten tulevaisuuden metsien, metsäkulttuurin ja metsätalouden luomiseen osallistumme metsäsuhteillamme?

Tuulituhot ja kirjanpainajat aiheuttivat jatkuvapeitteisellä kohteella arviolta lähes kahden tuhannen euron rahallisen tappion hehtaarilta. Onko päätehakkuun aika?

Metsätilan säilyttämisellä kunnioitetaan aiempaa sukupolvea ja heidän omavaraista elämäntapaansa.

Yhteiskuntatieteissä loukku kuvaa tilannetta, jossa yksilöiden itsekeskeinen toiminta rapauttaa yhteistyötä. Kajastaako suomalaisessa metsäkeskustelussa loukun reunat?