Lepo- ja tulipaikka metsässä lisää siellä oleskelua ja viihtymistä. Samalla hyödytään metsän terveysvaikutuksista. Metsänomistaja Johanna Teräväinen perheineen rakensi laavun oman metsän siimekseen.
Metsänomistaja Johanna Teräväinen kirjoitti ylös oman metsänhoitotahtonsa, joka pohjustaa metsänhoitosuunnitelman laatimista ja metsänhoidollisten linjauksien tekemistä.
Olen havahtunut siihen, kuinka paljon yhteistä metsän ja lasten kasvatuksessa onkaan. Kummassakin alkutaipaleella tehtyjä virheitä on vaikea jälkikäteen korjata.
Metsänomistaja Johanna Teräväisen perheessä syyshavut viedään haudalle kolmen sukupolven voimin. Havujen käyttö vainajien muistamiseen kumpuaa kansanperinteestä, jota voi soveltaa tähän päivään vaikka löylyveden muodossa.
Millaisessa metsässä voi viljellä erikoissieniä? Voiko sillä oikeasti saada lisätuloja? Siitä otti selvää metsänomistaja Johanna Teräväinen, joka kertoi myös oman kokemuksensa pakurin ja lakkakäävän ymppäyksestä.
Euroopan energiakriisi saa aikaan kummia. Energian hinta on noussut tai nostettu täysin uusille lukemille. Puu on uusiutuvaa energiaa parhaasta päästä, joten teimme hieman laskuharjoituksia asian tiimoilta.
Lehtipuista jotkut tulevat lehteen jopa kuukautta myöhemmin kuin varhaisimmat. Viimeisenä lehtii saarni, joka kuitenkin pudottaa lehtensä jo ensimmäisenä. Viime vuosina saarnien lehdettömyyden syynä ovat usein olleet myös taudit ja tuholaiset.
Taipuisalle ja sitkeälle katajalle on löytynyt monta käyttökohdetta, sen pienestä koosta huolimatta. Juhani Aho vertasi suomalaisia katajaan, joka taipuu muttei taitu, ja loi käsitteen katajaisesta kansasta.
