Kumpi on vaikeampaa – lasten vai metsän kasvatus?

Olen havahtunut siihen, kuinka paljon yhteistä metsän ja lasten kasvatuksessa onkaan. Esimerkiksi kummassakin keskimääräinen elinkaaren pituus on samaa luokkaa, 70-100 vuotta. Samoin kummassakin alkutaipaleella tehtyjä virheitä on vaikea jälkikäteen korjata. Lisäksi kasvatuksen oppisuuntia on kummassakin monia ja jokainen pitää omaansa ainoana oikeana.

(Kuvaaja: Pentti Kurki)
(Kuvaaja: Pentti Kurki)

Alussa on maa ja kaksi aikuista

Alussa on vain maapohja ja lapsilla kaksi aikuista. Kasvupaikoille voimme valita siihen sopivat taimet.Tosin metsissämme kuusi pyrkii monesta syystä väärille kasvupaikoille. Mutta lapset eivät voi valita vanhempiaan.

Alussa oli maa. (Kuvaaja: Pentti Kurki)

Synty

Ihmisellä jälkeläiset valikoituvat vanhempien geeniperimä kautta, tosin siinäkin vahvimmat valikoituvat, mutta valinnat rajoittuvat kahden henkilön geeniperimään. Metsässä perimää on ihmisen toimesta valikoitu ja jalostettu voimakkaasti, koska taimet ovat nykyään jalostettuja. Luontaisessa uudistamisessa jälkeläisten valinta tapahtuu pitkälti kuten ihmiselläkin.

Jalostettu taimi kasvaa hyvin, mutta luontaisia syntyy mukaan. (Kuvaaja: Pentti Kurki)
Rehevä kasvillisuus ympäröi pientä taimea. Taimia kuten lapsiakin uhkaavat monet vaarat. (Kuvaaja: Pentti Kurki)

Varhaiskasvatus

Kun taimet  ja lapset ovat pieniä, pyritään heitä suojelemaan ulkoisilta vaaroilta. Lapsia voidaan lähes koko ajan valvoa ja suojella, mutta taimet ovat omillaan. Esimerkiksi hirvet voivat niitä tuhota tai ruohikko tukahduttaa. Kuten lapsilla myös taimilla lopputulokseen vaikuttavat niin perimä, kasvuympäristö kuin ulkopuolisten tukikin.

Joskus tuli vierailee metsässäni. (Kuvaaja: Pentti Kurki)

Nuoruus

Nuoruusvaihe on kasvattamisessa mielestäni haastavinta. Taimikon puille pyritään antamaan riittävästi elintilaa. Nykyään aletaan jo tiedostamaan, että on hyvä valikoida taimikkoon kasvamaan useampia puulajeja, näin jatkossa löytyy useita valinnan mahdollisuuksia metsän kasvattamiseen. Näitä valintoja pystyy metsänhoitaja tekemään, kunhan on tietoa ja toimenpiteet tehdään ajallaan. Nykyaikana haasteena on se, että emme tiedä mihin luontoäiti on menossa.

Ahdistettu taimi ei kasva hyvin. Samoin on lasten kanssa. (Kuvaaja: Pentti Kurki)
Sopiva elintila antaa nuorille tilaa niin fyysisesti kuin henkisestikin kasvaa. (Kuvaaja: Pentti Kurki)

Ihmislapsilla nuoruus on usein vaikeaa. Jälkikäteen huomaa kuinka vaikeaa on tasapainoilla siinä, kuinka paljon annetaan tukea ja kuinka paljon elintilaa kehittyä itsenäiseksi. Liika huolenpito ahdistaa ja näivettää nuorta. Toisaalta jälkikäteen huomaa, että en ole monesti huomannut vaihetta, jossa nuori olisi kaivannut pyyteetöntä tukea. Samoin kuin metsässä, nuorelle olisi hyvä antaa eväät, jotka mahdollistavat jatkossa monenlaiset valinnat elämässä. Se on kuin useiden puulajien jättäminen taimikkoon. Monimuotoisuutta siis. Tämäkin on helpommin sanottu kuin tehty. Olisi parasta antaa erilaisia eväitä nuorille, koska maailman tulevista muutoksista emme voi tietää. Ilmastonmuutos voi johtaa siihen, että vanhan tiedon pohjalta tehdyt hoitotoimet ovatkin huonoja.

Monimuotoinen nuoruusvaihe antaa tulevaisuuteen erilaisia mahdollisuuksia. (Kuvaaja: Pentti Kurki)

Vapaa kasvatus

Voit antaa niin lasten kuin metsänkin kasvaa vapaasti. Annat vain metsän kasvaa alkutaipaleella ilman, että siihen puutut. Samoin lapsiakin voi kasvattaa ilman rajoituksia antamalla heidän tehdä mitä haluavat. Kummassakin lopputulos on usein pettymys. Läpipääsemätön ryteikkö tai uusavuton nuori aikuinen. Metsässä voit virheet vielä usein kohtuullisesti korjata myöhemmin, mutta lasten osalta se on useimmiten mahdotonta.

Vapaata kasvatusta voi verrata heitteille jättöön. (Kuvaaja: Pentti Kurki)

Jatkuva kasvatus

Moni meistä vanhemmista yrittää kasvattaa lapsia myös aikuisiässä ajatuksena, että jälkeläiset ovat aina lapsia ja vanhempien elämänkokemuksen kautta tiedämme asiat paremmin kuin nuoret aikuiset. Myös metsää moni haluaa kasvattaa jatkuvasti niin, että koko ajan yrität kasvattaa yhtä aikaa samassa paikassa kaiken aikaa puuvauvoja ja puuvaareja. Lopputulos on oman kokemukseni pohjalta kummassakin yhtä huono. Lasten osalta vahingot ihmissuhteisiin ovat usein korjaamattomia. Metsässäkin virheitä on hankala jälkikäteen korjata, mutta vahingot ovat vain taloudellisia.

Jatkuva kasvatus ei aina onnistu. (Kuvaaja: Pentti Kurki)

Ennallistaminen

Luontoa voi osin ennallistaa, mutta onneksi lapsia ei, vaikka jotkut haluaisivatkin pitää jälkeläiset aina lapsina. Luonnonkin ennallistaminen vie sananmukaisesti joskus ojasta allikkoon. Ennallistamiskohteiden valinta vaatii tietoa kokonaisvaikutuksista ja kylmää harkintaa. Näitä kumpaakin puuttuu nykyisistä EU-tason suunnitelmista.

Ojasta allikkoon. Kasvavan metsän hiilivarasto muuttui suoksi. (Kuvaaja: Pentti Kurki)

Summa summarum

Metsän kasvattaminen onkin usein vaikeaa, mutta oman kokemuksen pohjalta kyllä lasten kasvattaminen on sitäkin haastavampaa. Kummassakin on onneksi kuitenkin riittävästi onnistumisen tuomaa mielihyvää. Mutta totuus on kuitenkin se, että en tule näkemään, kuinka olen onnistunut ja mikä kummankin lopputulos lopulta on, koska se nähdään vasta 50 vuoden päästä.

Omat lapseni ovat metsässä käyneet, mutta suhde metsään on vielä kovin löyhä. Pitäisiköhän antaa lisää vastuuta vai olisiko muu tapa lisäisi kiinnostusta? (Kuvaaja: Pentti Kurki)

Kommentit (2)

  1. suorittava porras

    Pieni täydennys ,jos sallitaan.
    Jos yrität alkaa kasvattaa lasta vasta siinä tilanteessa ,kun hänen päänsä on silmiesi tasolla ,voi lopputulos jäädä laihaksi. Sama koskee taimikonhoitoa. Lapsista ja taimista on pidettävä huolta alusta alkaen ja aina ,kun on tarvetta .

  2. Tämä on hyvä. Rakennusinsinöörinä sanon, että metsän kasvatuksessa ja talonrakennuksessa on samoja piirteitä. Hyvää taloa ei synny ilman kunnon perustuksia eikä kunnon metsää ilman kunnon taimikkoa. Sittenkin voidaan vielä lopputulos pilata huonolla hoidolla.

    Minulla on kolme pointtia: kasvatetaan parhaita puita oikeilla paikoilla parhaissa oloissa. Silloin tulee hyvä. Metsänomistajalla on näet varaa valita, mutta vanhemmalla ei ole. Kaikki lapset on kasvatettava,

Metsänhoito Metsänhoito