Kun naapurin isäntä soitteli pystyyn kuolleesta kuusesta ja pohti onkohan kirjanpainaja asialla, uhkakuviksi nousi heti massiiviset avohakkuut. Metsänomistaja Johanna Teräväinen kertoo miten sitten kävikään.
Taimikonhoito saattaa olla aikamoinen suoritus kainaloihin asti yltävässä heinikossa. Joskus käy onni ja taimikko onkin kaikin puolin helppo, mutta sitten aiheuttaakin itse itselleen ylimääräisiä hankaluuksia. Metsänomistaja Johanna Teräväinen jakaa kymmenen mokaansa taimikonhoidossa.
Seitsemän kukkaa tyynyn alla, se perinteinen juhannustaika. Metsänomistaja ja perinnesaunottaja Johanna Teräväinen paljastaa juhannustaikojen salaisuuden, jonka voimaan oma metsäkään eri riitä.
Saksalainen metsänhoito on arvatenkin yleisen mielipiteen ja metsien runsaan virkistyskäytön paineessa kehittynyt idylliseen suuntaan, jossa riskit on sivuutettu.
Toiselle metsänomistaminen on taakka, kun toiselle se on ilmastoteko. Kolmannelle sijoitus, neljännelle henkinen omistajuuden kokemus. Metsänomistaja Johanna Teräväinen pohtii blogissa metsänomistamisen monia merkityksiä ja palaa sen historiasta.
Menneenä talvena yhä useampana päivänä pakkasen puremalle taivaalle piirtyi savukiehkuroita tupien piipuista. Puuliiterin pinot ovat huvenneet vauhdilla. Mutta mikä onkaan polttopuiden syvempi olemus? Tätä pohtii blogissa metsänomistaja ja perinnesaunottaja Johanna Teräväinen.
Metsänomistaja Johanna Teräväinen päätti perustaa oman puulajipuiston eli arboretumin, jotta voisi sen avulla vahvistaa luontoyhteyttä ja metsän monimuotoisuutta. Haaveena on myös päästä tekemään vastoja mahdollisimman monesta puulajista.
Lepo- ja tulipaikka metsässä lisää siellä oleskelua ja viihtymistä. Samalla hyödytään metsän terveysvaikutuksista. Metsänomistaja Johanna Teräväinen perheineen rakensi laavun oman metsän siimekseen.
Metsänomistaja Johanna Teräväinen kirjoitti ylös oman metsänhoitotahtonsa, joka pohjustaa metsänhoitosuunnitelman laatimista ja metsänhoidollisten linjauksien tekemistä.
