Joulun alla julkaistu raportti Suomen maankäyttösektorin (lulucf) ilmastotavoitteiden toteutumisesta hätkähdytti. Maankäyttösektorista oli vuonna 2021 tullut päästölähde, vaikka metsien nettokasvu, siis puuston kasvun ja poistuman erotus, oli yhä noin 11 miljoonaa kuutiometriä plussalla. Nettokasvu on yhtä kuin hiilinielu.
Punaiselle mennään, koska maankäytön muut päästöt, muun muassa turvemaiden viljely, metsien raivaaminen rakentamiseen ja viljelyyn, tuottavat runsaasti hiilipäästöjä.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessorin Aleksi Lehtosen mukaan Suomen maankäyttösektorin nielun pitäisi EU:n määrittämän lulucf-tavoitteen mukaan olla 18 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa vuonna 2030. Nyt se on siis nolla.
Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kymmenen miljoonan hiilidioksiditonnin vuotuisia uusia päästövähennyksiä, Lehtonen sanoo. Keinoja maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseen ovat muun muassa turvepeltojen viljelytapojen muutokset, suometsien jatkuva kasvatus sekä metsien raivaamisen rakentamiseen ja pelloiksi lopettaminen.
Samalla metsänieluja pitäisi vahvistaa kahdeksan miljoonan hiilidioksiditonnin edestä. Se edellyttää metsien vuosittaisen nettokasvun lisäämistä kuudella miljoonalla kuutiometrillä nykyisestä.
Kuusi miljoonaa kuutiota lisäkasvua
Vasta perustetun metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtajan, Luken tutkimusylijohtajan Antti Asikaisen mukaan metsänieluja voidaan vahvistaa joko puuston kasvua lisäämällä tai hakkuita vähentämällä.
Metsänielun lisäystarve on sama suuruusluokkaa kuin valtion metsien vuotuiset hakkuut. Jos ne lopetettaisiin, metsänielu saataisiin kerralla kuntoon. Hakkuiden rajoittamiseen Asikainen ei kuitenkaan usko.
”Pidän hakkuurajoituksia hyvin epätodennäköisinä.”
Puuston kasvun lisäämiseen on lukuisia keinoja, mutta metsänielujen riittävä vahvistaminen vuoteen 2035 mennessä olisi vaikeaa.
Luken tutkimusprofessori Jari Hynynen arvioi, että lannoituksin puuston vuotuista kasvua voitaisiin käytännössä lisätä noin miljoonan kuution verran vuoteen 2035 mennessä.
”Se edellyttäisi lannoitusten lisäämistä noin 50 000 hehtaarilla vuodessa, mukaan lukien kivennäismaiden kasvatuslannoitukset ja turvemaiden tuhkalannoitukset”, Hynynen sanoo.
Toistaiseksi kivennäismaiden lannoitukset ovat jäissä, koska Yara on Ukrainan sodan vuoksi ohjannut kaikki typpilannoitteet peltoviljelyyn huoltovarmuuden turvaamiseksi. Jatkossa metsätyppilannoitteiden luvataan tulevan uudelleen myyntiin.
Turvemaiden tuhkalannoituksia voitaisiin Suomen metsäkeskuksen mukaan lisätä jopa 60 000 hehtaariin vuodessa nykyisestä reilun 10 000 hehtaarin tasosta. Käytännössä mahdollinen lisäys on paljon pienempi, koska iso osa tuhkasta syntyy etelän voimalaitoksissa ja lannoituskohteet ovat Väli- ja Pohjois-Suomessa.
Lisäkasvua lievin harvennuksin
Nopein keino metsien hiilinielun vahvistamiseen olisi harvennusten lieventäminen, eli puita jätettäisiin hehtaarille nykyistä enemmän. Viime vuosina erityisesti nuoria metsiä on harvennettu liian voimakkaasti.
”Liian voimakkaat harvennukset alentavat puuston kasvua jopa viidenneksen. Käytännössä se tarkoittaa noin kahden kuution menetystä vuodessa hehtaarilla”, Hynynen sanoo.
Metsiä harvennetaan vuosittain reilut 500 000 hehtaaria. Vuotuinen kasvun lisäys voisi olla puolesta miljoonasta ylöspäin, jos harvennusvoimakkuutta alennettaisiin.
Metsän jalostus eli puiden kasvuominaisuuksien parantaminen voi 2030-luvulla tuottaa mittavasti lisäkasvua.
Hynynen laskee, että jalostetusta materiaalista perustettuja metsiä on parin miljoonan hehtaarin verran. Ne ovat keskimäärin 20-vuotiaita ja kasvavat maan parhailla kasvualueilla Suomen etelä- ja keskiosissa. Ne saavuttavat lähivuosina nopeimman kasvunsa vaiheen.
”Kymmenessä vuoden kuluttua ne kasvavat miljoonan, jopa kaksi miljoonaa kuutioita enemmän kuin jos taimikot olisi perustettu maatiaissiemenillä”, Hynynen toteaa.
Puuttomien alueiden metsityksillä ei juuri saada lisää metsien hiilinielua.
Yhden harhauskomuksen Hynynen haluaa kumota.
”Taimikoita tai kasvatusmetsiä harventaen metsien kasvua ja hiilinieluja ei voida lisätä ainakaan lyhyellä aikavälillä.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
