Tervasroso piinaa pohjoisessa

Metsähallitus on aikaistanut hakkuita ja kokeilee sienitaudin lääkkeeksi männyn ja kuusen sekaistutuksia.

Metsähallituksen suunnittelija Reijo Kuosmanen on seurannut tervasroson etenemistä Pudasjärven männiköissä. Jaurakkavaarassa kuolleet puut ovat usein niin löyhiä, etteivät juuri kelpaa edes energiapuuksi. (Kuvaaja: Hannu Huttu)
Metsähallituksen suunnittelija Reijo Kuosmanen on seurannut tervasroson etenemistä Pudasjärven männiköissä. Jaurakkavaarassa kuolleet puut ovat usein niin löyhiä, etteivät juuri kelpaa edes energiapuuksi. (Kuvaaja: Hannu Huttu)

Tervasroson aiheuttamat tuhot ovat nopeutuneet männiköissä Etelä-Lapissa ja Koillismaalla. Metsähallitus on aikaistanut päätehakkuita sienitaudin aggressiivisen rodun vuoksi muun muassa Pudasjärvellä.

Koillismaan tiimiesimiehen Rami Nisseman mukaan tervasroson eteneminen männynrungoissa on selvästi nopeutunut viime vuosina.

”Puita on kuollut niin nopeaan, ettei hötöksi menneestä puuaineesta ole enää edes energiapuuksi”, Nissema kertoo.

Esimerkiksi Pudasjärvellä hakkuuseen on päätynyt 50-vuotiasta männikköä, jonka puita ei olisi ilman sienitartuntaa vielä kaadettu. Metsähallitus tarkkailee männiköitään aktiivisesti, sillä nykyvauhdilla tuhoa tekevä tervasroso voi vähentää jalostettavaksi kelpaavan puuston määrää jo muutamissa vuosissa.

Paikallista pahentumista

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Risto Jalkasen mukaan tervasrosoa voi olla yhtä lailla yksityismetsissä, joten metsänomistajien tulee käydä läpi etenkin taimikoita ja ensiharvennusikäisiä männiköitä. Aggressiivisen tervasroson alue ylettyy Kittilästä Länsi-Lapista etelään kohti Perämeren pohjukkaa ja siitä itään Koillismaalle.

”Tervasrosotartunnasta menee keskimäärin viisi vuotta oireiden esille tuloon. Kun sienitauti on edennyt runkoon, puita alkaa kuolla.”

Tervasroson tuhovaikutusten nopeutuminen ei tarkoita suoraan taudin maantieteellisen leviämisen nopeutumista. Tautialueilla seuraukset ovat kuitenkin pahentuneet.

”Tervasroso on tautina vanha ja tunnettu, mutta lämpimät kasvuvuodet ja männyn kasvun kiihtyminen näyttävät nopeuttavan tervasroson tuhovaikutusta”, Jalkanen sanoo.

Tervasroso on villiintynyt Pohjois-Suomessa etenkin vanhoilla kuusen mailla eli tuoreilla ja lehtomaisilla kankailla, jotka on aikoinaan aurattu ja istutettu männylle. Toisaalta tautia on myös luontaisesti uudistuneilla karuilla mäntymailla ja taimikoissa.

”Tervasrosoa on löydetty Pudasjärveltä myös 2000-luvun alussa kylvetystä mäntytaimikosta. Siellä vikanaiset puut on poistettu hieman aikaistetussa taimikonhoidossa”, Metsähallituksen Rami Nissema kertoo.

Hybridi-istutus avuksi

Metsähallituksen käytännön kokemukset kertovat, että puhtaassa männikössä yli 20 prosentin tervasrosotartunta edellyttää avohakkuuta ja alueen uudistamista. Jos tartuntaa on alle 10 prosenttia tai mäntyjen seassa on runsaasti kuusta ja koivua, metsän harvennus onnistuu.

Taimikoissa kaikki tervasrosopuut pyritään poistamaan ja sekaan jättämään lehtipuuta ja kuusta. Metsähallituksen mailla on Iistä Taivalkoskelle arviolta 1 500 hehtaaria tervasroson sairastuttamaa metsää.

”Näillä alueilla mietitään parhaillaan, mihin toimenpiteeseen ryhdytään. Asiaa seurataan tiiviisti”, Nissema sanoo.

Kaikkiaan tervasrosometsiä on pohjoisessa yli 10 000 hehtaarin alalla. Kuusen ja männyn hybridi-istutus on tällä hetkellä konkreettisin lääke aggressiivisen tervasroson valtaamissa valtion metsissä.

”Jos tervasroso tarttuu uudelleen mäntyihin, vieressä olevat kuuset ainakin menestyvät.”

Sekapuusto on myös Risto Jalkasen mukaan oiva keino tervasroson vaikutusten minimointiin. Esimerkiksi Kittilässä mäntyjen sekaan on istutettu lehtikuusta.

”Jos saadaan vielä koivua sekaan, niin kolmessa puulajissa on huomattavasti enemmän tuhovaraa.”

Vaihtoehtoina ovat myös kuusialikasvoksen hyödyntäminen tai pysyvästi lyhennetty männyn kiertoaika.

Julkaistu Metsälehdessä 6/2017

Kommentit (6)

  1. Metsähallitus luottaa edelleen istutukseen uudistamisessa. Istutusmänniköstäkin tulee laatupuuta, jos istuttaa tiheään tai/ ja tekee pystykarsinnan.

    Taitaisi olla laajoilla valtion metsäalueilla aika kallista pystykarsia kaikki männyt. On nuo kuvassa näkyvätkin melko paksuoksaisia. Ei taida laatupuu olla tavoitteena Metsähallituksella. Eipä sillä, saahan noista liimapuuta tehtyä.

    Olisi tosiaan syytä varmaan ainakin noilla kuusen kasvupaikoilla suosia alikasvosta raivaamisen sijaan.

  2. Eiköhän kyseessä ole keksitty tekosyy, että saadaan hakattavaa, kun vanhempaakaan metsää ei enään ole. Nuorissa männiköissä on aina tervasrosoa. Ei se kaikkia puita tapa. Mitähän metsähallitus seuraavaksi hakkaa aukoksi. Nuorta taimikkoa energiapuuksi?

  3. Sinänsä huvittavaa, että kuvaan sentään löytyi yksi tervasrosomänty. Kauankohan tuota saatiin etsiä? Tunnen kyllä pudasjärvenkin metsiä. Ihmeesti tämä tervasrosoepidemia hyppäsi länsilapista sinne. Ilmeisesti siellä keksittiin että hei, jospa löydettäisiin muutama tervasrosopuu, niin tulisi uudistettavaa ja saataisiin hakattavaa taas. Muistan kun siellä aikanaan metsälain uudistusläpimittojen laskettua iloittiin siitä, että nyt löytyy taas hakattavaa. Hölmöläisten hommaa.

  4. Sen verran minäkin tunnen pudasjärven metsiä, että tervasroso on täyttä totta. Joka vuosi poistan kymmeniä tervasroson saastuttamia puita, yleensä 3-kehitysluokan puita, pahimmillaan olen avohakannut. Ilmeisesti lannoittaminen ja yksipuolinen puulaatu laukaisi minun mailla tuon taudin.

  5. Metsähallitus nyt voisi järjestää vierailun jos tosissaan väittää tällaisia metsiä olevan. Tietenki jos metsä jo nuorena harvennetaan niin harvaksi kuin metsähallitus tekee, niin eihän sinne särkymävaraa jää. Männikössä on aina paljon kaikenlaisia tuhoja. Siksi se pitää aina kasvattaa mahdollisimman tiheänä ja tehdä vain laatuharvennuksia. Mutta kun tulostavoite on kova niin hakattavaa on pakko keksiä ja joutuu keksimään tekosyitä, koska nuorten metsien avohakkuut herättävät pahennusta. Omissakin metsissä on tervasrosopuita aina iät ajat ollu. Silloin kun tervasroso huomataa, niin sieni on usein jo kuollut ja häipynyt. Harvoin se edes puuta kokonaan tappaa, vaan puu toipuu siitä hyvin usein.

  6. Kuvaankaan ei löytynyt kuin se yksi kuollut puu. Olisi odottanut tervasroson tappamaa metsikköä kuvaan. Mutta kun sellaista ei ole.

Metsänhoito Metsänhoito