Tervasroson aiheuttamat tuhot ovat nopeutuneet männiköissä Etelä-Lapissa ja Koillismaalla. Metsähallitus on aikaistanut päätehakkuita sienitaudin aggressiivisen rodun vuoksi muun muassa Pudasjärvellä.
Koillismaan tiimiesimiehen Rami Nisseman mukaan tervasroson eteneminen männynrungoissa on selvästi nopeutunut viime vuosina.
”Puita on kuollut niin nopeaan, ettei hötöksi menneestä puuaineesta ole enää edes energiapuuksi”, Nissema kertoo.
Esimerkiksi Pudasjärvellä hakkuuseen on päätynyt 50-vuotiasta männikköä, jonka puita ei olisi ilman sienitartuntaa vielä kaadettu. Metsähallitus tarkkailee männiköitään aktiivisesti, sillä nykyvauhdilla tuhoa tekevä tervasroso voi vähentää jalostettavaksi kelpaavan puuston määrää jo muutamissa vuosissa.
Paikallista pahentumista
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Risto Jalkasen mukaan tervasrosoa voi olla yhtä lailla yksityismetsissä, joten metsänomistajien tulee käydä läpi etenkin taimikoita ja ensiharvennusikäisiä männiköitä. Aggressiivisen tervasroson alue ylettyy Kittilästä Länsi-Lapista etelään kohti Perämeren pohjukkaa ja siitä itään Koillismaalle.
”Tervasrosotartunnasta menee keskimäärin viisi vuotta oireiden esille tuloon. Kun sienitauti on edennyt runkoon, puita alkaa kuolla.”
Tervasroson tuhovaikutusten nopeutuminen ei tarkoita suoraan taudin maantieteellisen leviämisen nopeutumista. Tautialueilla seuraukset ovat kuitenkin pahentuneet.
”Tervasroso on tautina vanha ja tunnettu, mutta lämpimät kasvuvuodet ja männyn kasvun kiihtyminen näyttävät nopeuttavan tervasroson tuhovaikutusta”, Jalkanen sanoo.
Tervasroso on villiintynyt Pohjois-Suomessa etenkin vanhoilla kuusen mailla eli tuoreilla ja lehtomaisilla kankailla, jotka on aikoinaan aurattu ja istutettu männylle. Toisaalta tautia on myös luontaisesti uudistuneilla karuilla mäntymailla ja taimikoissa.
”Tervasrosoa on löydetty Pudasjärveltä myös 2000-luvun alussa kylvetystä mäntytaimikosta. Siellä vikanaiset puut on poistettu hieman aikaistetussa taimikonhoidossa”, Metsähallituksen Rami Nissema kertoo.
Hybridi-istutus avuksi
Metsähallituksen käytännön kokemukset kertovat, että puhtaassa männikössä yli 20 prosentin tervasrosotartunta edellyttää avohakkuuta ja alueen uudistamista. Jos tartuntaa on alle 10 prosenttia tai mäntyjen seassa on runsaasti kuusta ja koivua, metsän harvennus onnistuu.
Taimikoissa kaikki tervasrosopuut pyritään poistamaan ja sekaan jättämään lehtipuuta ja kuusta. Metsähallituksen mailla on Iistä Taivalkoskelle arviolta 1 500 hehtaaria tervasroson sairastuttamaa metsää.
”Näillä alueilla mietitään parhaillaan, mihin toimenpiteeseen ryhdytään. Asiaa seurataan tiiviisti”, Nissema sanoo.
Kaikkiaan tervasrosometsiä on pohjoisessa yli 10 000 hehtaarin alalla. Kuusen ja männyn hybridi-istutus on tällä hetkellä konkreettisin lääke aggressiivisen tervasroson valtaamissa valtion metsissä.
”Jos tervasroso tarttuu uudelleen mäntyihin, vieressä olevat kuuset ainakin menestyvät.”
Sekapuusto on myös Risto Jalkasen mukaan oiva keino tervasroson vaikutusten minimointiin. Esimerkiksi Kittilässä mäntyjen sekaan on istutettu lehtikuusta.
”Jos saadaan vielä koivua sekaan, niin kolmessa puulajissa on huomattavasti enemmän tuhovaraa.”
Vaihtoehtoina ovat myös kuusialikasvoksen hyödyntäminen tai pysyvästi lyhennetty männyn kiertoaika.
Julkaistu Metsälehdessä 6/2017
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
