Siemenpula ei näy vielä taimitarhoilla

Tämän vuoden istutuksiin riittää siemenviljelyssiemenestä kasvatettuja kuusentaimia.

Mellanå Plantin tuotantopäällikkö Metti Salminen kantaa taimilaatikkoa taimitarhan pakkasvarastossa. Taimilaatikoihin kiinnitetyistä etiketeistä selviää, onko taimet kasvatettu siemenviljelyssiemenistä.
Mellanå Plantin tuotantopäällikkö Metti Salminen kantaa taimilaatikkoa taimitarhan pakkasvarastossa. Taimilaatikoihin kiinnitetyistä etiketeistä selviää, onko taimet kasvatettu siemenviljelyssiemenistä. (Kuvaaja: Mia Perkiö)

Pula kuusen siemenviljelyssiemenestä ei vielä tänä vuonna näy istutusaloilla. Valtaosa taimitarhojen tälle vuodelle tuottamista kuusentaimista on kasvatettu siemenviljelyksiltä kerätystä jalostetusta siemenestä. Ensi vuonna tilanne on toinen.

”Yksivuotisten kuusentaimien osalta voi käydä niin, että siemenviljelyssiemenestä kasvatettuja ei saada ensi vuodelle ollenkaan. Kaksivuotisia siemenviljelyssiemenestä kasvatettuja taimia on ensi vuonna saatavilla jonkin verran”, arvioi Pohjan taimen toimitusjohtaja Rauno Kataja.

Taimituotantoon käytetään ensisijaisesti siemenviljelyssiementä. Kuusen siemenviljelyssiemen loppuu kuitenkin usein kesken, sillä kuusi tekee harvoin runsaita siemensatoja. Viimeksi kuusella oli runsas siemensato vuonna 2012. Siemenviljelyksiltä silloin kerätyt siemenet on nyt pitkälti käytetty.

Siemenpulaa paikataan luonnonmetsistä kerättävällä metsikkösiemenellä. Se ei kuitenkaan ole yhtä laadukasta kuin siemenviljelyssiemen.

Apua Ruotsista

Siemenviljelyssiemenestä kasvatettujen kuusentaimien osuus vaihtelee taimitarhoilla jo nyt. Fin Forelian tälle vuodelle tuottamista 40 miljoonasta kuusentaimesta 85 prosenttia on kasvatettu siemenviljelyssiemenestä, Mellanå Plantin tuottamista 9 miljoonasta kuusentaimesta lähes kaikki. Taimitapion tälle vuodelle tuottamista paristakymmenestä miljoonasta kuusentaimesta 60 prosenttia on kasvatettu siemenviljelyssiemenestä.

”Harkinnassa on, että tämän kevään kylvöihin hankittaisiin ruotsalaista siemenviljelyssiementä”, kertoo Taimitapion markkinointipäällikkö Matti Katajisto.

Myös Pohjan Taimessa on pohdittu siemenviljelyssiemenen ostamista Ruotsista. Mellanå Plantin ja Fin Forelian taimitarhoilla ruotsalainen siemenviljelyssiemen on jo käytössä.

”Ruotsalaissiemenen ainoa huono puoli on, että se on suomalaista kalliimpaa”, sanoo Fin Forelian toimitusjohtaja Timo Salminen.

Pohjan Taimen tälle vuodelle tuottamista noin 12 miljoonasta kuusentaimesta siemenviljelyssiemenestä kasvatettuja on noin puolet. Taustalla on yhtiön toiminta-alueen pohjoinen sijainti – maan pohjoisosiin ei ole saatavilla kuusen siemenviljelyssiementä.

Myös koivun siemenviljelyssiemenestä on pulaa. Fin Forelian tälle vuodelle tuottamista koivuntaimista 70–80 prosenttia on kasvatettu siemenviljelyssiemenestä, Taimitapion tuottamista puolet. Pohjan Taimen ja Mellanå Plantin tälle vuodelle tuottamista koivuntaimista kaikki on kasvatettu siemenviljelyssiemenestä, mutta Mellanå Plantin toimitusjohtajan Rainer Bodmanin mukaan Etelä-Suomeen ensi vuonna istutettavien koivuntaimien tuotantoon ei enää riitä siemenviljelyssiementä.

Jalostetusta männynsiemenestä ei sen sijaan ole pulaa.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 5/2017

Metsänhoito Metsänhoito