Suomi jää Ruotsin jalkoihin, kun vertaillaan jalostetun kuusensiemenen tuotantomääriä. Siinä, missä ruotsalaisilta kuusen siemenviljelyksiltä kerättiin huippuvuonna 2006 lähes 12 000 kiloa siementä, saatiin suomalaisilta kuusen siemenviljelyksiltä huippuvuonna 2012 noin 3 000 kiloa siementä.
Mistä ero johtuu? Sitä on selvittänyt Luonnonvarakeskuksen tutkija Katri Himanen. Siemenviljelysten määrästä ei hänen mukaansa ole kyse. Suomessa on lähes yhtä paljon kuusen siemenviljelyksiä kuin Ruotsissa.
Parhaiten siemensatojen eroja selittää Himasen mukaan suomalaisten siemenviljelysten ikäjakauma.
”Meiltä puuttuvat parhaassa tuotantoiässä olevat kuusen siemenviljelykset. Ensimmäiset siemenviljelykset eivät tuota enää kunnolla ja uudet ovat niin nuoria, että sadot jäävät heikoiksi”, Himanen sanoo.
Kuusen siemenviljelysten paras tuotantoikä on 25–50 vuotta.
Ensimmäiset kuusen siemenviljelykset perustettiin Suomessa ja Ruotsissa 1960- ja 1970-luvuilla. Suomessa kuusen siemenviljelysten perustaminen oli sen jälkeen pitkälti jäissä 2000-luvulle asti, kun taas Ruotsissa uusia viljelyksiä perustettiin samaan aikaan runsaasti.
”Viljelysten tuottokyky arvioitiin Suomessa väärin”, Himanen sanoo.
Omistussuhteilla väliä
Ruotsissa on Himasen mukaan panostettu Suomea enemmän siemenviljelysten hoitoon. Tuhohyönteisiä ja -sieniä ryhdyttiin ruotsalaisilla kuusen siemenviljelyksillä torjumaan 2000-luvun alussa, ja kuusen kukintaa edistävän gibberelliinihormonin käyttöä on tutkittu siellä pitkään.
Suomessa kuusten runkoihin ruiskutettava gibberelliinivalmiste ja Ruotsissa käytetty kasvinsuojeluaine hyväksyttiin siemenviljelyskäyttöön vuonna 2015.
Sillä, että ruotsalaiset siemenviljelykset sijaitsevat suomalaisia etelämpänä, ei Himasen mielestä ole ratkaisevaa merkitystä. Sillä sen sijaan voi olla merkitystä, että Ruotsissa siemenviljelyksiä omistaa myös metsäteollisuus. Metsänjalostukseen löytyy siten maksuvalmiutta.
Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 2/2017
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
