Miljoona tonnia. Sen verran Suomen hiilidioksidipäästöt pienenisivät vuodessa, jos rehevissä ojitetuissa suometsissä siirryttäisiin avohakkuista poimintahakkuisiin.
”Se on merkittävä määrä, kun kasvihuonekaasuja pyritään vähentämään. Energiasektorin päästöt ovat Suomessa noin 34 miljoonaa tonnia vuodessa”, vertaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Aleksi Lehtonen.
Lehtonen on mukana Luken Sompa-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää menetelmiä suometsätalouden päästöjen vähentämiseksi. Hakkuutapojen vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin selvitettiin ojitettuihin reheviin suometsiin perustetuilla koealoilla ympäri Suomea.
Tutkimusten mukaan avohakattujen kohteiden kasvihuonekaasupäästöt, eli hiilidioksidin, typpioksiduulin ja metaanin päästöt, ovat keskimäärin kymmenkertaiset poimintahakattujen kohteiden päästöihin verrattuna.
Taustalla on Lehtosen mukaan se, että avohakatulla kohteella ei ole ensimmäisinä vuosina juuri kasvillisuutta, joka sitoisi hiilidioksidia tai typpioksiduulia. Metaanin päästöt aiheutuvat kunnostusojituksesta, joka avohakkuun yhteydessä yleensä tehdään. Metaania sitova sammalpeite häviää ojista kunnostusojituksen yhteydessä.
”Avohakkuun jälkeen hiilidioksidipäästöt ovat ensimmäisinä vuosina 25–30 tonnia hehtaarilta, typpioksiduulipäästöt useita tonneja hehtaarilta hiilidioksidiekvivalentteina”, Lehtonen sanoo.
Hiilidioksidiekvivalentti on kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla eri päästöt voidaan laskea yhteen.
Tilanne tasaantuu vuosien kuluessa. Viiden vuoden jälkeen päästöt ovat avohakatullakin kohteella selvästi pienemmät.
Yllättävää on Lehtosen mukaan se, että hakkuutavalla ei ollut suurta merkitystä pohjaveden korkeuteen. Taustalla on se, että poimintahakatuilla kohteilla on pitkällä aikavälillä enemmän haihduttavaa lehtipinta-alaa kuin avohakatuilla kohteilla.
Rehevien ojitettujen suometsien omistajia Lehtonen kehottaa harkitsemaan siirtymistä avohakkuista poimintahakkuisiin – varsinkin, jos puusto on jo valmiiksi eri-ikäisrakenteinen. Siitä olisi hänen mukaansa hyötyä paitsi ilmastolle myös metsänomistajalle.
”Poimintahakkuilla vältetään kunnostusojituksesta aiheutuvat kustannukset, ja rehevä korpi uudistuu yleensä hyvin, jolloin vältetään myös istutuksesta aiheutuvat kustannukset.”
Aleksi Lehtosen ja 11 muun tutkijan kirjoittama suometsien poimintahakkuita käsittelevä artikkeli julkaistiin tällä viikolla Nature Scientific Reports -lehdessä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
