”Ei täällä tilanne ollenkaan huono ole, mutta lisää taimiainesta pitää saada”, sanoo metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsäsuunnittelija Tiina Mansikkamäki.
Padasjoella sijaitsevaan kuusikkoon tehdyssä pienaukossa näkyy siellä täällä muutaman kuusentaimen ryppäitä, mutta taimien ulkomuoto jättää Mansikkamäen mukaan toivomisen varaa.
”Latvakasvua ei juuri ole, ja latvukset ovat harsomaisia ja leveitä. Kyllä nämä voivat vielä lähteä kasvuun, mutta jaksavatkohan kasvaa tukkipuiksi?”
Noin kahden hehtaarin suuruiseen kuusikkoon hakattiin toissatalvena kolme pienaukkoa, ja aukkojen väliset alueet harvennettiin. Tavoitteena on, että pienaukot uudistuvat aukkojen reunalla kasvavien kuusten siemenistä.
”Se vie kuusella viidestä kymmeneen vuotta”, Mansikkamäki toteaa.
Kuusen menetelmä
Pienaukkohakkuiden tavoitteena on metsän luontainen uudistuminen. Käytännössä metsä uudistetaan useammassa erässä, tietty määrä pienaukkoja kerrallaan. Pienaukkohakkuut sopivat sekä perinteiseen tasaikäisrakenteiseen että eri-ikäisrakenteiseen eli jatkuvan kasvatuksen metsään.
Pienaukoilla tarkoitetaan yleensä korkeintaan 0,3 hehtaarin suuruisia aukkoja. Mansikkamäen mukaan pienaukot voivat olla suurempiakin, mutta silloin metsänomistaja on metsälain mukaan velvollinen huolehtimaan siitä, että aukkoon syntyy taimikko.
Pienaukkohakkuut sopivat Mansikkamäen mukaan ainakin Etelä-Suomessa parhaiten kuusikoihin, sillä kuuset kestävät mäntyä ja koivua paremmin aukkojen reunoilla kasvavien puiden varjostusta. Männylle ja koivulle Mansikkamäki suosittelee ennemmin siemenpuuhakkuuta.
Alaville maille
Pienaukkohakkuita voi Mansikkamäen mukaan tehdä periaatteessa kaikenlaisille kasvupaikoille. Tärkeintä on, että kohde taimettuu helposti.
”Hyvin taimettuvan maapohjan tunnistaa usein siitä, että maassa näkyy sirkkataimia. Yleisesti voi sanoa, että karut mäet taimettuvat huonosti ja alavat eli kosteat maat hyvin.”
Se, miten paljon ja usein pienaukkoja metsään tehdään, riippuu metsänomistajan tavoitteista. Tasaikäisrakenteisen metsän Mansikkamäki suosittelee uudistamaan kolmasosa kerrallaan.
”Mitä useammin hakkuita tehdään, sitä vaikeampaa niiden toteuttaminen on. Myös taloudellinen kannattavuus kärsii. Kolmasosan alasta saa vielä hakattua niin, etteivät pienaukot pistä silmään.”
Jos metsänomistaja haluaa edetä hitaammin, voi metsän uudistaa jopa viidesosa kerrallaan. Silloin uudistamiseen tulee Mansikkamäen mukaan varata noin 30 vuotta aikaa.
Jos taas tavoitteena on eri-ikäisrakenteinen metsä, kannattaa pienaukkoja tehdä sitäkin vähemmän ja pidemmällä aikavälillä. Eri-ikäisrakenteisessa metsässä pienaukkohakkuut voi myös yhdistää poimintahakkuisiin.
Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 10/2019.
- Lisää aiheesta: Pienaukot vuonna kolme
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
