Oman metsän mahdollisuudet haltuun Metsätietäjällä

Metsälehti Digin uusi palvelu yhdistää käyttäjän metsätilan tiedot, metsänhoidon tuoreimmat suositukset sekä Metsälehden sisällöt.

Metsätietäjän runkona toimivat avoimeen metsävaratietoon perustuvat metsätilan kuviotiedot sekä kuviokartta. Toimenpide-ehdotukset tehdään käyttäjän asettamien tavoitteiden perusteella. Ehdotukset huomioivat myös metsätilan hakkuumahdollisuudet kokonaisuudessaan metsäsuunnitelman tavoin.
Metsätietäjän runkona toimivat avoimeen metsävaratietoon perustuvat metsätilan kuviotiedot sekä kuviokartta. Toimenpide-ehdotukset tehdään käyttäjän asettamien tavoitteiden perusteella. Ehdotukset huomioivat myös metsätilan hakkuumahdollisuudet kokonaisuudessaan metsäsuunnitelman tavoin.

Metsälehti on julkaissut digitaalisen palvelun, jossa metsänomistaja pääsee suunnittelemaan metsätalouttaan ja vertailemaan erilaisten tavoitteiden vaikutusta metsänsä kehitykseen.

”Käyttäjä voi ladata palveluun oman metsätilansa tiedot, jotka haetaan Suomen metsäkeskuksen tuottamasta avoimesta metsävaratiedosta”, kertoo metsätietopalveluiden päällikkö Esko Välimäki Tapiosta.

Metsätietäjäksi nimetty palvelu on kaikkien Metsälehden kestotilaajien käytettävissä ilman lisämaksua. Palvelusta löytyvät myös Metsälehti Digin hyötytietoa tarjoavat sisällöt. Palveluun pääsee kirjautumaan Metsälehden verkkosivuilta.

Metsänomistaja voi itse asettaa tavoitteet

Käyttäjä voi valita Metsätietäjässä, millaisia painotuksia hän haluaa metsänhoidolleen asettaa.

”Metsänomistaja voi painottaa haluamassaan suhteessa taloudellista kannattavuutta, hiilivarastojen kasvattamista tai luontoarvojen lisäämistä”, Välimäki kuvailee.

Metsätietäjän ehdottamat toimenpiteet pohjautuvat Tapion ylläpitämiin hyvän metsänhoidon suosituksiin.

”Ohjelma optimoi toimenpiteet metsänomistajan tavoitteiden mukaan ja huomioi myös tilakohtaisen kestävyyden pidemmällä aikavälillä. Erilaisten vaihtoehtojen vaikutuksia tuloihin, menoihin ja metsätilan kehitykseen on helppo vertailla”, sanoo Välimäki.

Kaikissa Metsätietäjän tarjoamissa vaihtoehdoissa lähtökohtana on se, että metsää hyödynnetään myös taloudellisesti.

”Esimerkiksi hiilivarastojen kasvattamista painottavassa vaihtoehdossa puuston kiertoajat voivat olla hieman pidempiä ja osalle kuvioista voidaan ehdottaa jatkuvaa kasvatusta”, kuvailee metsätiedon kehittämispäällikkö Petri Latva-Käyrä Tapiosta.

”Toimenpide-ehdotukset vievät metsätilaa kokonaisuudessaan metsänomistajan tavoittelemaan suuntaan”, Latva-Käyrä sanoo.

Monimuotoinen puusto, enemmän luontoarvoja

Luontoarvoja painottavassa vaihtoehdossa luontoarvoille lasketaan kuviokohtainen indeksi kuuden tekijän perusteella.

”Indeksi perustuu puuston ikään, tilavuuteen, jaksovaihteluun, läpimitan vaihteluun, lehtipuun määrään sekä puulajien määrään. Indeksin laskennassa käytetään samaa perustoteutusta kuin Tapion Forestkit-ohjelmassa”, kertoo metsätietoasiantuntija Anna Viitamäki Tapiosta.

Forestkit on Tapion metsäammattilaisille kehittämä tietojärjestelmä.

Luontoarvoja painottavissa toimenpiteissä voivat korostua esimerkiksi poimintahakkuut, normaalia lievemmät harvennukset tai pidennetyt kiertoajat.

”Kun puuston rakenteellinen monimuotoisuus kasvaa, voidaan olettaa, että myös luontoarvot lisääntyvät. Kasvupaikan rehevyys vaikuttaa paljon siihen, mitkä lajit toimista hyötyvät eniten.”

Viitamäki muistuttaa, että Metsätietäjän tiedot pohjautuvat avoimeen metsävaratietoon, joka vaikuttaa ohjelman tekemiin ehdotuksiin.

”Kaukokartoituksella kerätty data ei välttämättä tunnista esimerkiksi puuston kerroksellisuutta kovin hyvin.”

Indeksi ei huomioi myöskään lahopuun määrää, koska sitä ei ole mitattu avoimessa metsävaratiedossa.

”Lahopuun määrän arviointiin muutoin kuin maastotyönä ei ole vielä olemassa aukottomia menetelmiä”, Viitamäki sanoo.

Räätälöityjä sisältöjä ja hyödyllisiä karttanäkymiä

Metsänomistajan omien tavoitteiden ja metsänhoidon suositusten lisäksi Metsätietäjässä yhdistyvät Metsälehden sisällöt. Metsätietäjä ehdottaa käyttäjälle Metsälehden artikkeleita ja videoita, jotka liittyvät juuri kyseisen tilan tai metsäkuvion ajankohtaisiin metsänhoidon kysymyksiin.

”Palveluun tuodaan jatkossa myös digitaaliset metsänhoidon suositukset kuvauksineen. Niistä metsänomistaja saa tarkempaa tietoa, mitä kuviolle ehdotetut toimenpiteet käytännössä tarkoittavat”, Petri Latva-Käyrä sanoo.

Ohjelmassa on selkeä kuviokartta, jonka taustalle voi valita näkymään monenlaista hyötytietoa, kuten tuoreimmat ilmakuvat, latvusmallit sekä vaikka tilalle tehdyt metsänkäyttöilmoitukset tai kemerahakemukset.

”Metsätietäjä lisää tietoisuutta omista metsistä ja niiden mahdollisuuksista. Tämä antaa paremmat valmiudet keskustella erilaisista ratkaisuista vaikkapa puunostajan kanssa”, Välimäki tiivistää.

Metsätietäjää kehitetään käyttäjiltä saadun palautteen perusteella. Uusia toiminnallisuuksia muun muassa verokirjanpitoon on luvassa vielä tämän vuoden aikana. Päivitystöiden takia palvelussa voi esiintyä alkuvaiheessa käyttökatkoja.

Metsälehti on osa Tapio-konsernia.

Kommentit (2)

  1. Mielenkiintoinen mahdollisuus Metsälehdeltä – ja lehden ansaintalogiikka on tässä myynnin edistäminen. Voimassa tietysti vain niin kauan kuin tilaus jatkuu.

  2. Suomalainen talonpoikainen metsätalous monimuotoisuudessaan on maailman parasta ilmastopolitiikkaa ja kokonaisvaltaista luonnonkin suojelua.
    Emme tarvitse EU:n pakkoratkaisuja, koska asiat osataan itse parhaiten.
    Suomen on oltava nyt ”terveesti itsekäs” metsäpolitiikassa.

Metsänomistus Metsänomistus

Keskustelut