Suomen luontopaneelin mukaan metsäluonnon tilan elvyttämiseksi tulisi ottaa käyttöön minimiläpimitta uudistushakkuissa ja avohakkuiden kokoa tulisi rajata. Luontopaneeli julkaisi ehdotukset sisältävät raporttinsa tänään.
Luontopaneelin mukaan nykytoimet eivät riitä luontokadon pysäyttämiseksi metsissä. Paneeli esittääkin raportissaan joukon toimia, joilla luonnon tilan heikentyminen voidaan pysäyttää tai jopa kääntää paremmaksi.
Suosituksissa korostuu metsien osalta maakuntataso. Luontopaneelin mukaan jokaisessa maakunnassa tulisi suojella tiukasti metsämaan metsistä vähintään 10 prosenttia.
Suomessa tulisi myös määritellä maakuntakohtaisesti ilmasto- ja luontokestävä vuotuinen hakkuumäärä. Kestävä hakkuutaso ei saa ylittyä, joten Luontopaneeli ehdottaa maakuntiin ratkaisuksi metsänomistajakohtaisia vuosittaisia hakkuukiintiöitä.
Metsänomistaja voisi joko hakata vuodessa oman kiintiönsä verran, säästää kiintiön tuleville vuosille tai myydä sen toisella metsänomistajalle, joka haluaa hakata omaa kiintiötään enemmän vuodessa.
Minimiläpimitta uudistushakkuille ja avohakkuukieltoja
Luontopaneeli ehdottaa lisäksi metsälain päivittämistä. Metsälain uudistus metsäluontoa tukevaan suuntaan rajaisi metsien käyttöä monella tapaa.
Paneeli ehdottaa lakiin minimiläpimittaa avohakattavalle puustolle ja hakkuuaukolle enimmäiskokoa niin, että vierekkäiset aukot eivät saisi tietyn ajan sisällä muodostaa yhdessä määrättyä raja-arvoa suurempaa aukkoa. Suojelualueisiin rajautuvia metsiä ei saisi avohakata, ei myöskään suometsiä.
Metsälain tulisi Luontopaneelin mukaan määritellä vähimmäismäärä hakkuussa säästettäville eläville säästöpuille ja lahopuustolle ja velvoittaa sekapuustoisuuteen. Vesiensuojelutoimet pitäisi määritellä laissa nykyistä tehokkaammiksi ja pienvesien suojavyöhykkeille tulisi olla metsälaissa määritelty minimileveys.
Luontopaneelin huomauttaa myös, että metsäluonnon tila ei käänny elpyväksi pelkästään hyviä toimia lisäämällä, vaan myös haittoja tulee hillitä Aiheuttaja maksaa -periaatteella. Tämä koskee erityisesti rakentamisen ja peltojen raivauksen aiheuttamaa metsäkatoa.
Metsoon osamaksumalli
Luontopaneeli ehdottaa Metso- ja Helmi-suojeluohjelmien tavoitteiden laajentamista. Metsien vapaaehtoiseen suojeluun perustuvan Metso-ohjelman suojelumäärien kasvattamiseksi paneeli selvittäisi osamaksumallia.
Metsänomistajalle maksettaisiin suojelukorvaus esimerkiksi 20-30 vuoden kuluessa.
”Osamaksumalli mahdollistaisi suojelupinta-alan kasvattamisen nopeammassa aikataulussa, mutta jakaisi kulut pidemmälle aikavälille helpottaen valtion taloutta”, sanoo Suomen luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho.
Luontopaneelin mukaan luontokadon pysäyttäminen ja luonnon tilan kääntäminen parempaan suuntaan edellyttävät merkittäviä lisätoimia. Paneelin ehdottamien merkittävien lisätoimien hinta olisi vuosittain noin 865 miljoonaa euroa.
Kaikkiaan käännös parempaan suuntaan maksaisi vuoteen 2035 mennessä noin 9,4 miljardia euroa.
Luonnon paremmalla huomioimisella on siis mittava hinta, mutta niin on Luontopaneelin mukaan myös nykymalliin jatkamisella.
”Tulisi arvioida myös toimimattomuuden kustannuksia ja luontokadon etenemisestä aiheutuvia ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia”, Kotiaho huomauttaa.
Etenkin metsäisten luontotyyppien tila on Luontopaneelin mukaan yhä heikentynyt 2000-luvulla. Syynä ovat metsäisten alueiden laadun heikentäminen ja esimerkiksi rakentamisen ja pellonraivauksen aiheuttama metsäkato.
Metsäisellä maalla on jäljellä 30 prosenttia tärkeistä rakennepiirteistä verrattuna täysin luonnontilaisiin olosuhteisiin.
Luontopaneeli on tutkijoiden muodostama asiantuntijapaneeli, joka tuottaa tietoa päätöksentekijöille ja esittää myös kantojaan julkisessa keskustelussa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
