”Nykyisistä töistä selviämme nipin napin, mutta uusia kuljettajia ei riitä hakkuumäärien kasvattamiseen”, sanoo Putaan Mottimestarien yrittäjä Pasi Mikkonen.
Valtakunnallisen kiistelyn hakkuumäärien lisäämisestä voi Mikkosen mukaan unohtaa. Ei hiilinielujen vuoksi, vaan syy on paljon karumpi – metsäkoneiden kuljettajia ei riitä nykyistä enempään.
Tilanne hankaloituu hänen mukaansa edelleen, jos hakkuut painottuvat harvennuksille, jos ja kun kiertoaikoja pidennetään metsien hiilensidonnan lisäämiseksi.
”Harvennuksilla korjuun tuottavuus putoaa kolmannekseen päätehakkuisiin verrattuna”, Mikkonen sanoo.
Saman puumäärän korjaamiseksi harvennuksilta tarvittaisiin lisää kuljettajia. Parasta olisi, jos uusi kuljettaja pystyisi harjaantumaan helpommissa kohteissa, jolloin ammattitaito ja tuottavuus kehittyisivät tekemisen kautta. Tämä luo kouluille ja yrityksille kovan haasteen.
”Emme odota valmiita ammattilaisia, vaan kehityskelpoisia nuoria.”
Putaan Mottimestarit on toistaiseksi löytänyt tarvitsemansa kuljettajat, mutta he ovat valtaosin muualta kuin koulun penkiltä tulevia.
Alle puolet jää metsäalalle
Metsätehon laskelmien mukaan vuosittain tarvitaan 400 uutta kuljettajaa. Uusia kuljettajia valmistuu suunnilleen saman verran. Metsäkoulutus ry:n toiminnanjohtajan Ville Mannerin he myös työllistyvät hyvin. Metsäkonealaa tämä ei kuitenkaan lämmitä, koska alle puolet jää alalle.
Työtehoseura on selvittänyt, mistä tämä johtuu. Kehittämispäällikkö Eila Lautasen mukaan kaikilla ei ole tarvittavaa osaamista.
”Selvitimme vuosina 2011–2019 koulutetuista sitä neljännestä, joka oli päätynyt metsäkonealan ulkopuolelle. Kolmasosa heistä oli valmistumisen jälkeen työskennellyt metsäkoneenkuljettajina, mutta 40 prosenttia työsuhteista oli purettu koeajalla työn tuottamattomuuden vuoksi. Kaksi kolmasosaa muille aloille siirtyneistä ei ollut työskennellyt päivääkään metsäkoneyrityksissä. He olivat koulujen mukaan sellaisia opiskelijoita, joita ei voinut lähettää työpaikoille.”
Osassa kouluja on vuoden verran kokeiltu Työtehoseuran kehittämää soveltuvuustestiä. Ensi kokemukset ovat lupaavia. Kovin rankkaan karsintaan ei tosin ole varaa, koska ensisijaisia hakijoita on saman verran kuin aloituspaikkoja.
Manner tosin uskoo, että testit voivat lisätä alan vetovoimaa ja arvostusta sekä toisaalta ohjata kuljettajiksi soveltumattomia muihin metsäammatteihin.
”Metsäkoneala palkkajohtajaksi”
Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtajan Simo Jaakkolan mukaan korjuuyritysten palkanmaksukyvyn vahvistaminen helpottaisi kuljettajien pitämistä alalla. Jotta tämä onnistuisi, metsäyhtiöiden pitäisi hyväksyä nykyistä korkeammat korjuutaksat tai niiden pitäisi muuten parantaa kannattavan urakoinnin edellytyksiä.
”Kokeneet ja osaavat kuljettajat saattavat lähteä muualle, koska kokevat, ettei palkka ole suhteessa työn vaativuuteen. Nykyisellään yritykset eivät keskimäärin pysty maksamaan enempää, koska niiden liiketulokset ovat heikentyneet koko 2010-luvun.”
Jaakkola visioi, että metsäkonealan pitäisi olla suhteellinen palkkajohtaja alueilla, joissa kuljettajista on pulaa. Tieto tästä parantaisi alan vetovoimaa. Sen saavuttamiseksi tarvitaan koko alalta yhteistä hyväksyntää ja visioita sekä tekoja niiden toteuttamiseksi.
Hän epäilee, että kuljettajille sälytetyt oheistyöt, esimerkiksi alati kasvavat tietovaatimukset ympäristövaatimuksiin liittyen sekä oheistyöt kuten moninainen tietojen keruu, alentavat osaltaan työssä viihtymistä. Myös Metsäkeskuksen syyllistävä sävy on ollut syynä alan vaihtoihin.
”Pitäisi miettiä, voisiko kuljettajien työstä karsia jotain pois.”
Laatua vai määrää?
Jaakkolan mukaan käsitykset kuljettajakoulutuksen laadusta ovat ristiriitaisia.
”Yrittäjät odottavat, että koulusta tulevat osaisivat perustiedot ja taidot. Aina näin ei ole, mutta opetustakaan siitä ei aina voi syyttää, jos syynä on opiskelijan kiinnostuksen puute.
Jaakkolan mukaan ratkaisuksi on pohdittu koulutuspaikkojen vähentämistä ja tulijoiden valitsemista soveltuvuustestein. Sen jälkeen koulutukseen voitaisiin panostaa nykyistä vahvemmin ja opiskelijat pääsisivät harjoittelemaan konetyötä nykyistä enemmän.
”Ei tuo ongelmatonta ole, voisihan siinä käydä niinkin, että alalle tulisi entistä vähemmän kuskeja, joiden osaaminen ei lopulta olisi nykyistä parempaa.”
Metsäkoulutusta edustava Manner ei odotetusti innostu koulutuspaikkojen vähentämisestä.
”Aloituspaikkoja pitää olla hieman enemmän kuin alan ennakoitu työvoimatarve, koska osa opiskelijoista vaihtaa alaa ja kaikki aloittaneet opiskelijat eivät valmistu alalle.”
Jaakkola muistuttaa, että tilanne on perimmiltään hyvä. Suomessa on kattava koulutusjärjestelmä ja metsäkonekouluihin on viime vuosina hakenut entistä enemmän nuoria ja hakijoiden koulutodistusten keskiarvot ovat nousseet.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
