Sopisikohan tähän kuusi vai mänty? Jos tämä kysymys mietityttää, voi paikka olla omiaan kontortamännylle. Sille paras kasvupaikka osuu juuri kuusen ja männyn kasvupaikkojen välimaastoon.

Rehevä kuiva kangas tai karuhko tuore kangas ovat omiaan kontortalle. Muuallakin se menestyy, sillä tutkimusten mukaan kontorta ei ole turhan ronkeli kasvupaikan suhteen. Se kasvaa hyvin sekä etelässä että pohjoisessa aina metsänrajalle asti, kunhan siemenen alkuperä on oikea. Laadukkaimmat kontortamänniköt löytyvät Pohjois-Suomesta.

Ei pellolle

Kontorta kasvaa luontaisesti Pohjois-Amerikan Kalliovuorilla, Suomeen se tuotiin reilut sata vuotta sitten. Se on kotimaista mäntyä nopeakasvuisempi ja tuottaa noin kolmanneksen enemmän puuta. Kiertoaika on jopa viidenneksen lyhyempi kuin meikäläisellä männyllä.

Yhtenä syynä parempaan kasvuun pidetään kontortamännyn runsaampaa yhteyttävää neulasmassaa. Runsaan neulasmassan ja suuremman latvuksen takia kontorta ei ole turvemaiden ja hienojakoisten maiden puu. Se on altis lumi- ja tuulituhoille ja tarvitsee kasvupaikan, jossa ankkuroida juuret tukevasti maahan.

Pellonmetsitykseen kontortaa ei kannata harkita, sillä se maistuu mäntyä paremmin myyrille. Sen sijaan hirvituhoille riskialttiit alat eivät ole täysin poissuljettuja.

”Ruotsissa hirvituhoriskialueilla suorastaan suositellaan kontortamännyn viljelyä. Sille tulee vähemmän oksansyöntiä kuin männylle”, kertoo kontortamäntyihin erikoistunut ja niitä omissa metsissään kasvattava tutkija Seppo Ruotsalainen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Hän kuitenkin muistuttaa, että kontorta ei muodosta männyn tavoin paksua kaarnaa, joten hirvet saattavat kaluta sen mehevää kuorta. Kontorta toipuu yllättävän hyvin tuhoista, jopa myyrätuhoista, ja on kohtalaisen kestävä männynversoruosteelle.

Metsäkylvöllä taimikko

Alun alkaen kontortamännystä kaavailtiin tuottoisaa ja nopeakasvuista sellupuuta. Mäntyä runsaamman oksikkuutensa takia sen ei ajateltu soveltuvan sahapuuksi.

Nykyisin viljelyksiin on saatavissa jalostettua siementä ja laatu on parantunut. Ruotsissa laadukkaimmat kontortamänniköt on kasvatettu tukeiksi asti.

”Yhtenä uutena uudistustapana on ollut kontortan metsäkylvö. Syyskylvökin onnistuu sillä hyvin”, Ruotsalainen kertoo.

Kylväen uudistetun metsän lähtötiheys on suurempi, oksat karsiutuvat tehokkaammin ja puista kasvaa siten parempilaatuisia. Metsikkösiementä laadukkaampaa siemenviljelyssiementä saa tilattua esimerkiksi Ruotsista.

Kontortamänty on erikoispuulaji, jonka kasvatukseen ei ole valmiita ohjenuoria. Kokeilulle jää sijaa ja männyn suosituksia soveltamalla pääsee pitkälle. Harvennusten lukumäärän sanelee puun käyttötarkoitus. Sellupuuksi viljeltävässä kontortamännikössä yksi harvennus riittää.

Omat viljelmänsä Ruotsalainen on istuttanut soveltaen männyn suositustiheyksiä. Tutkija on testannut metsäpalstallaan myös lehtikuusen ja kontortan sekoitusta. Lehtikuuset hän on istuttanut vuotta aikaisemmin, jotta ne valopuina saavat riittävästi etumatkaa.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 3/2019

• Lisää erikoispuista: Vaatelias tervaleppä viihtyy lehtokorvissa 

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.