Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkijalla Jyrki Puseniuksella on takanaan vuoden kiireisimmät kuukaudet. Samalla kun metsästäjät verottivat hirvikantaa, Lukessa kerätiin tietoa hirvien talvikannan koon arviointia varten.
Työ valmistui maaliskuun alussa: metsissämme on hirvijahdin jäljiltä noin 86 500 hirveä. Se on reilut kymmenen prosenttia vähemmän kuin viime vuonna, mutta enemmän kuin tavoiteltu 68 000–85 000 hirveä.
Hirvien talvikannan koon arvio perustuu pitkälti metsästäjien Lukelle toimittamaan tietoon. Hirviseurueet kirjaavat havaintonsa ja kaatonsa ja arvioivat metsästyskauden loputtua alueelleen jäävän hirvikannan koon. Lisäksi tietoa kerätään hirvikolareista ja suurpetojen tappamista hirvistä sekä maa- ja lentolaskentojen tuloksista.
”Lentolaskentoja tehdään varsinkin Pohjois-Suomessa. Metsästysalueet ovat siellä niin suuria, että hirvikantaa on vaikea arvioida maasta käsin, Pusenius sanoo.
Lukessa tiedot syötetään tilastomalliin, joka arvioi, miten paljon hirviä kaikkiaan on sekä miten yksilömäärä jakautuu lehmien, sonnien ja vasojen kesken. Malli antaa kaksi lukemaa, joiden väliin hirvikannan koko 95 prosentin todennäköisyydellä osuu. Tällä hetkellä hirviä on mallin mukaan 74 500–99 000.
Arviot hirvikannan koosta tarkentuvat koko ajan, sillä uusin arvio tarkentaa myös edellisvuosien arvioita.
”Uusin tieto on aina epätarkin, sille ei mahda mitään”, Pusenius sanoo.
Arvioinnissa haasteensa
Viime vuosina hirvikannan arviot ovat osuneet alakanttiin. Esimerkiksi viime vuonna hirvikannan kooksi arvioitiin 88 000 yksilöä, mutta määrä nousi sittemmin 97 000 yksilöön. Vuoden 2017 arvioi oli ensin 90 000 yksilöä, mutta nousi 105 000 yksilöön.
Puseniuksen mukaan tilanne on tiedossa, ja sen syitä tutkitaan.
”Esimerkiksi metsästystapa pitäisi huomioida nykyistä tarkemmin. Koirametsästys saattaa tuottaa erilaista tietoa kuin ilman koiraa tapahtuva metsästys.”
Puseniuksen mielestä sopiva hirvikanta on hirvitalousalueille asetettujen tavoitekantojen mukainen hieman alle 80 000 hirveä. Se tarkoittaa keskimäärin kahta, kolmea hirveä tuhannella hehtaarilla. Se, että hirvitiheys olisi sama kaikkialla, ei hänen mukaansa olisi kuitenkaan järkevää.
”Olosuhteet vaihtelevat, on rehevämpiä ja karumpia alueita.”
Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 9/2019
- Lisää aiheesta: Hirvikanta pienentynyt
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
