Rehevien maiden uudistaminen kuuluu metsänhoidon kinkkisiin kysymyksiin. Tehoketju muokkaus, kunnostus-ojitus, istutus, useita heinänpolkemisia ja pari raivaussahakertaa on varmin keino, mutta myös älyttömän kallis.
Etelästä pohjoiseen mentäessä kustannus pysyy samana, mutta tuotto-odotus pienenee. Siksi etenkin pohjoisempana rehevien pohjien luontainen uudistaminen kiinnostaa, vaikka keinoissa onkin haparoinnin makua. Kuusikon muuttaminen jatkuvalle kasvatukselle hieskoivuvaiheen kautta saattaa kummastuttaa, mutta sille on perusteita.
Metsänhoitoa, taloutta ja politiikkaa
Rehevät pohjat ovat usein ojitettujen turvemaiden kuusikoita. Uudistuskypsyyteen varttuvia turvemaita on paljon, ja ne tuovat mukanaan valtavat ongelmat, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Sauli Valkonen sanoo.
”Uudistamismenetelmiä ei ole kehitetty ja eväät ovat vähissä, joten tarjotaan kaavamaisesti päätehakkuuta, täysmuokkausta kunnostusojituksineen ja istutusta kuuselle.”
Turvemaiden uudistamisessa puntaroidaan, mitkä metsänhoitotoimet ovat taloudellisesti järkeviä. Ratkaisua haetaan pienaukoista ja jatkuvasta kasvatuksesta – ja kun rehevillä mailla ollaan, niin puulajina on kuusi.
Avainkysymys on, onko kuusikon alla nuorennosta, kuusentaimia. Jos alikasvostaimia on valmiina, näkymät ovat hyvät. Jos niitä ei ole, niin onnistuminen on epävarmaa.
Syitä alikasvostaimien puuttumiseen voi olla kaksi. Joko kasvatusasento on umpitiheä, jolloin niitä ei valon puutteessa ole syntynyt, tai alikasvos on ränsistyneen näköistä. Kasvatusasento voi myös olla avoin ja maapohja on heinittynyt.
Hieskoivun hyväksi
Tiheä kasvatusasento on kahdesta vaikeasta lähtötilanteesta helpompi, sillä siitä voi edetä väljentämisen kautta, jolloin kuusikkoon alkaa muodostua hyvälaatuista alikasvosta.
Jos taas on hyvin harva kasvatusasento, heinittynyt pohja ja alikasvos puuttuu, niin on järkevää tehdä päätehakkuu ja sallia hieskoivun nousu. Valkonen painottaa, että hieskoivu on kuitenkin välivaihe.
”Kun välillä syntyy hieskoivusukupolvi, sen alle puolestaan tulee uusi kuusisukupolvi luontaisesti.”
Jos alikasvosta ei ole, pienaukot saattavat olla poimintahakkuita tehokkaampi tapa matkalla kohti eri-ikäistä metsää.
Reunametsä pitää heinittymisen kurissa viidestä kymmeneen metriin, mutta vaikutus ei yllä aukon keskelle, jossa heinittyminen saa lisävauhtia hakkuutähteiden ravinteista.
Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 16/2018
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
