Tulevaisuuden pesäpuut löytyvät yläilmoista

Opiskelijoiden innovaatio yhdistää petolintujen suojelun ja säästöpuuryhmien suunnittelun.

 Mikko Riimala (vas.) ja Janne Tuominen uskovat droonien käytön lisääntyvän metsissä. (Kuvaaja: KAISA VARKILA)
Mikko Riimala (vas.) ja Janne Tuominen uskovat droonien käytön lisääntyvän metsissä. (Kuvaaja: KAISA VARKILA)

Mitä jos valitsisit säästöpuiksi yksilöitä, jotka voivat palvella petolintujen pesäpaikkoina, ja löytäisit nämä puut näppärästi nopealla drooniajelulla?

Tällaisella idealla metsätalousinsinööreiksi opiskelevat Janne Tuominen ja Mikko Riimala Tampereen ammattikorkeakoulusta voittivat äskettäin Findrones-innovaatiokilpailun.

Oivalluksen rakennusaineina olivat Tuomisen drooniharrastus ja yhteiset opinnot.

”Kävimme katsomassa yhtä pesäpuuta maastossa, ja siitä tuli ajatus, että miltä se näyttää yläilmoista”, Riimala kertoo.

”Sehän näkyy sieltä ylhäältä ihan eri tavalla kuin maan tasolta”, Tuominen huomauttaa.

Tutkimuslennon jälkeen kaksikko alkoi pohtia, että tekniikkaa voisi hyödyntää myös tulevien pesäpuiden löytämiseen. Taivaalta lakkapäinen vanha mänty erottuu ympäröivistä puista todella hyvin, jopa paremmin kuin maan kamaralta. Tuomisen mukaan havainnointi ei vaadi metsäalan perusosaamista ihmeempiä taitoja.

Tarvittava kalustokin alkaa olla yhä useamman ulottuvilla. Jo viidelläsadalla eurolla saa droonin, joka kulkee maastossa kevyesti mukana ja jonka käytettävyys on ammattilaistasoa. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat vapaasti käytettävissä.

Laitteen hallinnan oppii Riimalan mukaan varttitunnissa, ainakin jos joskus on pelannut pelikonsolilla.

Uusia pesäpuita tarvitaan

Vielä droonien hyödyntäminen metsäkäytössä on kuitenkin alkutekijöissään. Vaikkei laite poista tarvetta maastoon jalkautumiselle, se auttaa suuntaamaan suoraan oikeaan paikkaan. Jo parinkymmenen minuutin lennolla saa kartoitettua ison alan.

”Aikaa ja kustannuksia säästyy”, Tuominen sanoo.

Suomen petolintukanta on ollut viime vuosikymmenet tasaisessa laskussa, mikä asiantuntijoiden mukaan johtuu merkittäviltä osin hakkuista. Suurten petolintujen pesäpuut on lain nojalla rauhoitettu, mutta pesimismahdollisuuksien parantamiseksi uusia tarvittaisiin.

Tuomisen ja Riimalan innovaatiossa suojelua voi tehdä tehostuneen metsäsuunnittelun ohessa.

Viime kesänä Riimala osui juttusille eläköityneen luontotutkijan kanssa ja sai tältä kiitosta siitä, että nykyiset metsätalouden opiskelijat ovat kiinnostuneita petolintujen hyvinvoinnista ja luonnon monimuotoisuudesta.

Luonnosta huolehtiminen onkin sekä Tuomiselle että Riimalalle tärkeää.

”Se oli yksi suurimpia motivaattoreitani lähteä opiskelemaan metsäalaa. Ja idealistinen visio siitä, että vastakkainasettelu pitäisi saada laskuun. Luonnonsuojelu versus metsätalous – niiden ei pidä olla kolikon kaksi puolta. Kyllä niiden täytyy sivistysvaltiossa kulkea käsi kädessä”, Riimala tuumii.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto

Keskustelut

Kuvat