Vuosi 2017 tuo metsäänkin muutoksia

Metsälahjavähennys voimaan, hirvituhokorvauksiin korotus ja metsänhoitoyhdistyksiin uudet päättäjät – näitäkin lupaa alkanut vuosi.

Metsälahjavähennys voimaan

Sukupolvenvaihdoksia vauhdittamaan luotu metsälahjavähennys astui voimaan vuoden alusta. Metsälahjavähennyksen ideana on keventää jatkajan puunmyyntiverotusta. Vastaavan tyylinen metsävähennys on ollut käytössä aiemminkin, mutta se on ollut mahdollista saada vain tilakaupan yhteydessä.

Metsävähennyksen kaltaista verohuojennusta pääsee jatkossa hyödyntämään myös lahjoituksissa. Nykyisessä metsävähennyksessä ja metsälahjavähennyksessä on joitakin eroja, mutta perusajatus on molemmissa sama – jatkajan puunmyyntiverotuksen keventäminen.

Metsälahjavähennys ei koske kaikkia metsänomistajia. Metsälahjavähennyksen saaminen edellyttää lahjoitettavalta metsätilalta tiettyä vähimmäispinta-alaa. Metsämaata tulisi olla vähintään 25–100 hehtaaria tilan sijainnista riippuen. Etelä-Suomessa metsän tuotto on parempi, jolloin pinta-alavaatimus on pienempi. Pohjois-Suomessa metsälahjavähennyksen piiriin pääseminen edellyttää suurempaa tilakokoa.

Maksetusta lahjaverosta syntynyt metsälahjavähennys tehdään metsänomistajan kaikkien metsätilojen metsätalouden puhtaasta pääomatulosta siten, että vähennys voi olla enintään 50 prosenttia puhtaasta pääomatulosta. Lisäksi se voi olla enintään 195 000 euroa vuodessa, ja sen pitää olla vähintään 1 500 euroa vuodessa.

Metsästäjätutkinto uudistuu

Metsästäjätutkinnon painotukset muuttuivat vuoden alussa. Tutkintovaatimuksissa korostuvat jatkossa entistä enemmän muun muassa lajintuntemus, metsästyslainsäädäntö sekä metsästyksen eettisyyteen ja kestävyyteen liittyvät kysymykset.

”Erityisesti turvallisuusasioihin ja eettiseen hyvien metsästäjätapojen mukaiseen toimintaan kiinnitetään huomiota. Ne ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita ja edellytys sille, että metsästyksen yleinen hyväksyttävyys säilyy”, sanoo Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Marko Mikkola.

Myös metsästäjätutkinnon oppi- ja koulutusmateriaali uudistuu. Tutkinnon suorittamistapa pysyy sen sijaan ennallaan: tutkintoa suorittavat saavat täytettäväkseen 60 kysymystä sisältävän paperilomakkeen. Tutkinnon suoritustilaisuuksia järjestävät riistanhoitoyhdistykset.

Kemeratuen hakusulku jatkuu

Nuoren metsän hoitoon ei voi hakea kemeratukea vielä vuoden alussa. Maa- ja metsätalousministeriö päätti jatkaa tuen hakusulkua huhtikuun loppuun, sillä se valmistelee kemeralakiin muutosta, joka lyhentäisi nuoren metsän hoitohankkeiden toteutusaikaa.

Lakiesityksen mukaan nuoren metsän hoitohankkeet tulee saada valmiiksi vuoden sisällä siitä, kun Suomen metsäkeskus on hyväksynyt rahoitushakemuksen.

Nuoren metsän hoitoon voi jälleen saada tukea, kun lakimuutos on astunut voimaan.

Terveyslannoitukseen myönnettävän tuen hakusulku sen sijaan päättyy vuoden vaihteessa. Taimikon varhaishoidon hakusulku taas päättyi jo lokakuussa.

Hirvituhokorvauksiin korotusta

Metsänomistajat voivat tänä vuonna saada tuntuvampia korvauksia hirvieläinten aiheuttamista tuhoista. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee parhaillaan muutoksia riistavahinkoja käsittelevään asetukseen.

Yksi suunnitelluista muutoksista on korvaussummien laskennassa käytettyjen Tapio Oy:n laatimien summa-arvotaulukoiden päivittäminen uusimpiin. Taulukoita käytetään hirvien vahingoittamien taimikoiden arvon määrittämisessä.

Käytännössä taulukoiden päivitys tarkoittaa sitä, että 170 euron suuruinen korvauskynnys ylittyy useammassa taimikossa. Metsänomistajien saamia korvauksia taulukoiden päivitys nostaa Tapion metsätietoasian¿tuntijan Ari Kotiharjun mukaan keskimäärin neljänneksen.

Metsänhoitoyhdistyksissä uudet päättäjät

Metsänhoitoyhdistysten uudet valtuustot aloittivat toimintansa vuoden alussa. Noin 1 600 valtuutetusta 27 prosenttia on uusia, metsänhoitoyhdistyksistä kerrotaan.

Naisia valtuutetuista on 14 prosenttia, mikä on pari prosenttiyksikköä enemmän kuin nyt päättyvällä kaudella. Etämetsänomistajien osuus on noin neljä prosenttia.

Valtuutetuista hieman alle puolet on maanviljelijöitä. Muiden yrittäjien osuus on 20, palkansaajien 19 ja eläkeläisten 13 prosenttia.

Valtuusto on metsänhoitoyhdistyksen ylin päättävä elin. Valtuutetut toimivat tehtävässään neljä vuotta.

Metsänhoito Metsänhoito