Tuoksukki venytti siitepölykauden lokakuun puolelle, muutoksen taustalla ilmastonmuutos

Kausi alkoi helmikuussa, kun lepän ja pähkinäpensaan siitepölyä kulkeutui Suomeen Euroopasta.

Tuoksukki on pujolle sukua oleva, vahvasti allergeenista siitepölyä tuottava ruohovartiskasvi.  (Kuva: Juha Jantunen)
Tuoksukki on pujolle sukua oleva, vahvasti allergeenista siitepölyä tuottava ruohovartiskasvi. (Kuva: Juha Jantunen)

Siitepölykausi jatkui tänä vuonna poikkeuksellisen pitkään, Turun yliopistolta kerrotaan. Kausi alkoi helmikuussa, kun Suomeen kulkeutui etelämpää Euroopasta pähkinäpensaan ja lepän siitepölyä, ja päättyi lokakuussa, sillä tuoksukin siitepölyä tuli maahan vielä lokakuun puolella.

Tuoksukki on pujolle sukua oleva, vahvasti allergeenista siitepölyä tuottava ruohovartiskasvi. Sitä esiintyy erityisesti Kaakkois-Euroopassa sekä tietyillä Ranskan ja Italian seuduilla. Pohjoisimmat kasvustot on havaittu Baltiasta ja Etelä-Ruotsista.

Siitepölykauden venymistä selittää ilmastonmuutos.

”Muutama vuosi sitten pähkinäpensas aloitti Lounais-Suomessa kukintansa jo tammikuussa. Kun tuoksukin siitepölyä kantautuu lähes joka vuosi vielä lokakuussa, siitepölykausi kestää pahimmillaan tammikuusta lokakuuhun. Ilmastonmuutoksen on jo todettu aikaistaneen monen lajin kukintaa ja tuoksukin leviäminen pohjoisemmaksi Euroopassa jatkuu”, toteaa dosentti, aerobiologi Annika Saarto Turun yliopistosta.

Turun yliopisto on tehnyt ulkoilman siitepöly- ja itiöseurantaa vuodesta 1974 lähtien ja tiedottanut allergeenisen siitepölyn esiintymisestä vuodesta 1976 lähtien. Tänä vuonna tiedottamista jatkettiin poikkeuksellisen pitkään tuoksukin siitepölykulkeumien sekä koholla olleiden homeitiöpitoisuuksien vuoksi.

Siitepölytilannetta voi seurata osoitteesta norkko.fi.

Luonto Luonto

Kuvat