Variksenmarja on jäänyt Suomessa vähäiselle käytölle, mutta nyt siitä ovat kiinnostuneet niin viininvalmistajat kuin lääketiedekin.

Puolet valtakunnallisesti elinvoimaisista sammallajeista on vaarassa hävitä paikallisesti, todetaan Suomen ympäristökeskuksen alueellisessa uhanalaisuusarviossa.

Kiinnostus kuusenkerkkiä kohtaan on lisääntynyt viime vuosina, ja niitä on kutsuttu jopa villiyrttien kuninkaaksi. Milloin kerkkiä kannattaa poimia ja kuinka ison kerkkäsaaliin päivässä saisi?

Vaahtera tarjoaa ihasteltavaa keväästä syksyyn asti. Pitäisiköhän Suomessa juhlistaa vaahteran keväistä kukintaa Japanin kirsikankukkajuhlan tavoin?

Annelin blogissa seurataan kansallispuumme koivun keväistä kukoistusta. Kuinka monta päivää aikaisemmassa koivun lehteen tulo on vuoteen 1846 verrattuna?

Tervaleppä kasvaa tukkipuuksi noin 25 vuodessa, mutta Suomessa myytävät leppäpaneelit ovat yleensä balttilaista perää. Kåre kertoo blogissaan toiveistaan kotimaisen leppäinnostuksen nostattamiseksi ja millaisia keinoja voidaan hyödyntää tervalepän onnistuneessa kasvatuksessa.

Uudessa blogisarjassamme Suomalaisten puut -kirjan kirjoittajat Kåre Pihlström ja Anneli Viherä-Aarnio nostavat esiin kotimaisten puulajien monipuolisuutta – niiden merkitystä luonnossa sekä ihmisten arjessa ja ajatuksissa kautta aikojen. Ensimmäisessä osassa Kåre pohtii pääsiäisperinnettä ja pajupuun osuutta siinä.