Haapaa noin puolet lanssilla ja nyt korjuu menossa perällä oleviin mäkiin. Monta kertaa saa vielä ajella samoja polkuja. Hiukan näytti että puolet suurinpiirtein maastossa vielä. Ja muut puut eli kuusitukit ja kuidut lisäksi. Koivukuitu/tukitkin vielä lähes ajamatta. Moto siirtyi jo harvennushakkuulle toiselle tähän puukauppaan kuuluvalle palstallemme.
Komioita kasoja.
Meneekö kattilaan polttoon ?
Kaskinen on määränpää. Tosin oletan koska en muista enää noita Metsä-Groupin paikkanumeroita. Mutta joka ilta nyt ajetaan pois. Motokuski tänään kertoi että siellä ensimmäinen erä illalla lähti. Siksi tuo ajokoneen päälle jäänyt viimeinen illan kuorma. Kun oli kasalla tunkua. Lanssiin pääsee nimittäin täyspitkällä rekalla. Tänään oli taas jo ”tuoreet” rekan jäljet. Alkaa hiukan jäljet painua kun sateita triputtaa joka päivä. Aika rapsakoita kuuroja.
Nyt sain motolta myös kokonaismäärän eli tältä hakkuulta 720m3. Ylitti arvion aika reippaan laisesti. Siitä kiitos tarkalle tekijälle. Ei paljon haaskannut. Kerroin sen kyllä tekijällekkin. Noita muiden puulajien osuutta en vielä tiedä. Siitä myöhemmin.
Hyvä leimikko.
Kaksikymppisestä hybridihaavikosta pitäisi 40 senttistä pölliäkin lähteä jo monesta tyvestä.
Monenko hehtaarin puut tuohon kuutiomäärään on hakattu?
DA-Harjavallan mainoksen mukaan vuosikasvu on ollut 22 kiintoa / ha, mutta lienee mitattu koeala ollut vain 10 neliömetrin kokoinen.
Samoja ajatuksia kuin Jätkä olen myös pyöritellyt. Jesse olisi voinut jo ennen hakkuitakin kertoa ne hehtaarimäärät haavikoista ja niistä muista kuvioista, kun tällä kertaa ei tainnut moto lähteä poiskaan kesken savotan?
Ei lähtenyt. No, yksinkertaisesti en vain ole viitsinyt kaikkien muiden operaatioiden lomassa käydä koneella kirjautumassa Metsäverkkoon. Nyt kävin. Ja se pinta-ala on kyseiseen hakkuuseen 3,21ha. Joten sieltä saatiin nyt kuitenkin yli 200m3/ha. Eli 224,3/ha. Huvittavinta metsäsuunnitelman tiedoissa ettei koko 7,9ha:n tilallakaan pitänyt olla kuin 711m3 puita. Sentään puolet vielä kasvaa sekä haavikkoa että muuta puuta. Eihän tuo ollut tosiaan 300/ha mutta se onkin Metsäliiton aikanaan mainostamaa huipputuottoa kahdessakymmenessä vuodessa. Jos maaperä olisi ollut pelloissa soveliaampi tulos olisi ollut kieltämättä parempi. Ja JOS HIRVIELÄINPOLITIIKKA suomessa olisi edes välttävää metsänomistajaa kohtaan.
Nyt tehdään kakkosharvennusta palstalle jossa kokoa samaisen Metsäverkon mukaan 3,13ha. Kertoilen sen tietoja myöhemmin. Palsta on se josta olen raivaus ja kuusikuvia lukijoiden kuviin lähetellytkin. Siksi myös itsellekkin mielenkiintoinen. Ainakin siksi kun kuusitukkia ostajan tarjouksessa muistan olleen mainitun tasan yksi kuutio. Katsotaan yhdessä kuinka pitää paikkansa. Toki jos moto ei tee niitä mutta ainakin aloituksen perusteella siellä on jo enemmän (kuin siis ostaja arvioi) maassa.
Yhtä kuutiota tukkia tuskin ostetaan ,mutta jotain täytyy olla merkittynä ohjelmaan ,että tukkimatriisi on auki. Jos ei kerry sopparissa ilmoitettua pienintä määrää (esim. 5-10 mottia), koko erä päätyy kuiduksi. Muutama tehty tukkipölli ei tarkoita ,että niistä saa tukin hinnan.
Riippumatta valtakunnan hirvipolitiikasta, Jessellä tulee olemaan runsaasti nelijalkaisia vieraita tiluksillaan lähivuosina. Aikaan saatu herkkupöytä tuo vieraita kaukaakin.
Ei noista olisi tukkia tullutkaan, kun on lahon alku melkein joka pöllissä. Seuraavassa kierrossa on lahoja sitten entistä enemmän tulossa mutta kelpaahan se puolilahokin sellun keittoon tai energiapuuksi ainakin, niin mikä ettei kannattaisi antaa haapavesakon kasvaa.
Suorittava, näin saattaa olla mutta eikö silloin metsästäjien voisi olettaa saavan helpot jahdit ja lahdit syksyyn? Puukille, tosi on että lahon alkua on mutta kun hiukan rajaa kauemmas kannosta kasvuvesat niin aika hyvää on seuraavakin polvi. Ja kun se kasvaa vieläkin nopeammin ei laho edelleen ole ongelma. Hirvet hiukan on. Paljon täysin terveitäkin haapakantoja on näkynyt. Joka tapauksessa nytkin kannatti laittaa selluun. Hinta ei olisi parantunut pienten tukkierien kanssa. Pitää asennoitua kuitupuun kasvattajaksi ettei aina yritä sitä tukkia joka lajiin ja paikkaan tupata. Silloin kun joku tekee sopimuksen että saat tietyn tukin hinnan kahdenkymmenen vuoden päästä voi muuttaa asennetta. Sopimusviljely sopisi kyllä metsätalouteenkin.
Jotain tavaran halukkuudesta kuitenkin kertoo että sitä alettiin ajaa pois jo hakkuun kesken ollessa. Joku autoilijakin saattaa olla tyytyväinen aika mukavasta jopista Harjavalta-Kaskinen linjalla.
Illan saldona vielä haapahakkuulta ja jo vähän päivälläkin sovittua: Latvusmassasta tehdään kauppaa Kumeko Forestin kanssa eli e-puuksi. Arvio että 140m3 on sitä tavaraa kasoilla maastossa. Hinta olisi ollut todella hyvä jos olisi itellä ollut mahdollisuus saada lanssille. Nyt tehdään kauppa heidän ajamana siis lanssiin. Viritellään muutenkin kaupallista heidänkin suuntaansa. Saa kilpailevan tarjouksen seuraaviin kauppoihin haavasta. Koska tavallaan lähestyy seuraava kaupantekojakso eli vuodenvaihde.
”…Eihän tuo ollut tosiaan 300/ha mutta se onkin Metsäliiton aikanaan mainostamaa…”
Se edellyttääkin asianmukaiset kasvatustiheydet harventaen. Paljonkos oli poistettavan puun keskijäreys?
Haavalla ei sellupuuna ole enää markkinaa, aivan turhaan hakattiin motolla. Kokopuu korjuu giljotiinilla olisi antanut paremman taloudellisen tuloksen. Nyt tuo 140 kiintoa menee ilmaiseksi, eli korjuu kuluihin. Lisäksi polkeutuu paljon taimia.
Väittääkö Toloppa ettei Kaskisten kemihierretehdas käytä sinne toimitettua haapaa? Sehän on juuri siihen erikoistunut laitos. Kyllä ne puut kokonaan korjattiin ja korjataan nytkin. Juuri tänään puolipäivästä mennään katsomaan oston kanssa. Kyllä minäkin siitä osani saan vaikka kieltämättä korjuu tupataan hinnoittelemaan hiukan lihavasti näissä latvusajoissa. Tuo Kaskinenhan on loistavasti myös autoilijoiden bisnekseen sopiva kun Raumalle viedään mäntyä ja paluukuormaan saa jokainen autoilija vapaasti hakea haapakuorman Kaskisiin. On kaikille tosi edullinen systeemi. Näin kertoi asiaa paremmin tietävä taho.
Haavasta saa erittäin korkealaatuista painopaperia.
Taivekartonkia kai haavasta tehdään, kun se kemihierretään. Takon kartonkitehdas ilomielin tekee materiaalia esim makesrasioiden valmistusta varten.
Ainakin ennen Takossa oli painokoneet ja myös koneet aihioiden leikkaamiseen meistämällä.
Jos kuvitellaan, että hyvälle MT:lle on istutettu tuhat Hybridiä – ja niistä on päätehakkuuta odottamassa vaikkapa 500 kpl. Kolmikymppisinä ne kaikki ovat yli kiinnon runkoja, eli puuta on – ja rajusti. Ainoa ongelma niiden puinnissa on se, että karsinta vaatii vankan motokouran – ja tietenkin myös vankan moton.
Näkyi – kun isolla Jontikalla puitiin Tammia ja pyökkejä, ne karsiutuivat parhaiten latvasta päin aloittaen. (Mittaus tapahtui tehtaalla autovaakalla.)
Joku tässä ei täsmää. Kone yli kaksiviikkoa päätehakkuulla, jonka pinta-ala 3,2 ha puuta 700m3?
Sikari. Ota huomioon, että keskijäreys/ runko on vain alle 70 litraa!
Jos järeys olisi ollut edes kuutio, olisi tuo määrä puitu kahdessa päivässä, vaikka kuski oisi ollut hieman nolompikin.
Anton nyt vain edelleenkin oikeassa. Taivekartonkiin kelpaa huonompikin puu kuin haapa. Korkealaatuista esim, lämpöliimautuvaa ja kassakuittipaperia yms. Myös aikakauslehtipaperit sun muut. Tämä kartonki jossa on sisäpuolella kosteutta hylkivä liukas pinta toki myös. Se keskijäreys oli alkupään tietoa eikä ole varmasti loppuun asti tuollainen. Kyllä siellä aivan kelpo haapoja kasvoi. Kahtena viikkona kyllä mutta en nyt alkaa laskea menikö aivan kahta täyttä viikkoa. Tiistaina silloin tuotiin kone mutta ei juurikaan tehty kuin pieni aloitus. sitten taas kun haettiin ei tiistaina enää puitu mitään. Ehkä reilu puolitoista viikkoa. Tarkkaa ja siistiä tekoa kuitenkin. Menikö siihen sitten enempi aikaa ei ole minun murheeni.
Mutta asiaankin: Tänään sovittu Kumeko Forestin kanssa kaupasta jossa he ajavat hakkuutähteet lanssille ja hakettavat ne sitten aikanaan paikallaan. Kummasteli kyllä MG:n tapaa olla ostamatta lehtipuun latvuksia. Entisiä Metsäliiton miehiä. Silloin ei kuulemma sellaista sääntöä ollut.
No,Jeessi, Paljonkos oli poistettavan puun keskijäreys? Etkös sinä aikonut esitellä lukeman.?
”…Menikö siihen sitten enempi aikaa ei ole minun murheeni…” on juuri sitä, että pienipuustoisuudesta rokotetaan kantohintaa…Ja avoa vielä!
No kas kun en tiedä kun koneella motossa taitaa vielä olla pääosin kaikki tieto. Tekee harvennusta nyt ja katsotaan sitten kun moton dataa saadaan. Ja minua ei ole rokotettu kuin koronaa vastaan kolme kertaa. Eli jos joku kohta on pienempää puustoa niin kaikissa on kuitenkin aivan sama taksa. Takuulla!
Voisiko joku innokas laskea haavankasvatuksen kannattavuuden verrattuna normi havupuukiertoon? Kuten jk-ketjussa.
Mehtäukon kommentista tulikin sopivasti mieleen että nyt on mahdollisuus sopivasti karkeaan vertailuun kuidun ja tukin kasvatuksen ihmisiän logistiikassa. Molemmat alat jotka nyt tehdään ovat itse kasvattamiani. Toinen siis päätehakkuu ja toinen harvennus. Alatkin hyvin samankaltaisia, 3,21 ja 3,13. Katsotaan kuinka tukkifanaatikot selittävät saldojen eroa. Ikäkin siis muutaman vuoden sisällä toisistaan. Ja se sekametsäkin erinomaisesti, suorastaan hurjasti kasvanutta. Toisin kuin vain tyydyttävästi kasvanut haavikko. Kuusikuvathan olette nähneetkin. Kuuset ohjeistin yläharvennukseksi. Aivan kuten motokuski oli jo ekana aamuna kerinnyt aloittaakkin. Ettei ole pihtailtu tukeissa. Harvennus on e-puuharvennuksen jälkeen nk.kakkosharvennus. Perästpäin palaillaan!
Nuakka jo olikin samalla asialla kirjoitellessani. Nyt on mahdollisuus ja ihan faktana muutaman kilometrin säteeltä toisistaan. Saman kasvattajan ”renttuilemana”.
Se on selvää kaikille muillekin …”jos joku kohta on pienempää puustoa niin kaikissa on sama taksa..” Takuulla.
Avossa ja harvennuksissa kussakin on omat taksansa hakkuutavoittain.
MUTTA/mutta: DA-Harjavallalla on sellainen sopimus, että hänelle maksetaan Kuusikuidun hintaan sidottu hinta riippumatta siitä, mitkä ovat korjuu – ym kustannukset.
Käsitykseni mukaan ei vaikuta, onko harvennus- vai avohakkuu, ei järeys, eikä kuljetusmatka.
Näin minä sen olen käsittänyt. Luonnollisesti tuo sopimus koskee vain Hybridihaapaa?
Olisivatkohan niin pöljän sopimuksen laatineet? Kuk-hinta voi olla perustana, mutta ainahan hakkuutapa, järeys,korjuumatka ja leimikon kokokin vaikuttavat?!
”Vanhaan tyyliin” tehty sopimus jossa leimikkotekijät ei vielä vaikuta kantorahatuloon juuri mitään. Nykyään ei toimi enää (toivottavasti ei kellään ostajalla) , ja saisi olla vieläkin selkeämmät erot sen suhteen mitkä on korjuukulut oikeasti – Eikä joustot vain yhteen ostajille sopivaan suuntaan. Ja sen suhteen myös kantohinnat mikä on milloinkin korjatun puun arvonlisä.
Uso ny mehtäukko, ei vaikuta. Koskee vain hybridihaapaa. Jätkä oikeassa. Kolme täysperävaunukuormaa lähtenyt Kaskisiin. Ottavat tosiaan paluukuormia Rauman matkaan.
Onko Jessellä näitä sopimuskohteita vielä jatkossakin, vaiko normaalin puukaupan piirissä?
Samalla tilalla on vielä yhden kaupan tarpeiksi sopparitavaraa. Siitä eteenpäin aivan normikaupan parissa. Siitä oli Kumekon ostonkin kanssa juttua. Saadaan sitten aikanaan hyvää kisaa aikaan. Nyt saadut, vain latvukset eivät varmaan olleet ihan paljonkaan. Uusi osto varmaan janoaa isompia kuutiomääriä kotikentältä.
Kun haapojen taimet kustansi muistaakseni 1 €/kpl (+ mukut päälle), niin ei se tukkikuusten kasvatus ole huonompi vaihtoehto kuitenkaan. OMT:llä tulee paljon parempi lopputulos istutuskuusikossa , kuin tuossa haapametsässä 40 vuoden ajalle laskettuna. N. 4k€/ha olisi eroa kuusikon hyväksi 40 vuoden päästä. Tukin mottihinta on nimittäin niin paljon parempi kuin 80% kuk:n hinnasta ja aloituskustannukset laskee haapapuun kasvatuksen kannattavuutta suhteessa edullisempaan uudistamiseen. (Laskin ku-istutustiheydeksi 1000 kpl/ha , kun se riittää useimmissa tapauksissa. 4 %:n korko. puun hinnat 20/23/65, tukki% 70, eh v.30 ; 60 mottia/ha, th- kulut samat koska haapavesakon raivaus (kohta edessä) ja hirvien karkotus kustantaa myös jotain . Tulot risuista myös sama molemmissa.)
Puukin laskelmassa vain on omat kipupisteensä ja ontuvuutensa. Ensinkin minua ei kiinnosta edes kumpi puulaji on neljänkymmenen vuoden päästä tuottavampaa, haapa on nyt. Ja toiseksi, kuten tiedämme kuusi on aika huonosti menestyvä kuumenevassa ilmastossamme. Jos et usko tule katsomaan Harjavaltaan. Ajelutan mielellään muutaman tien näitä parhaita metsäalueita H-vallassa. Nytkään kuusi ei kasva täällä kunnolla enää. Tiedän koska käyn ihailemassa Kymenlaakson terveitä kuusia aika usein. Ja myös paljon kovempaa kasvavia haapojakin. Muutama kasvussa sielläkin ihan uteliaisuuttani. Hirvieläimiä on muitakin kuin hirvi ja kuusi kärsii niistä muista kyllä. Toki kiimakahinoissa myös hirvi teloaa kuusia. Satun kasvattamaan aika perinteisellä hirvien kiimakokoontumisaloilla.
Ja voin jo nyt varmana sanoa ettei tuo sopparisidos kuusikuituun ole tarpeen enää. On selkeä tosiasia jo nyt että jos tarjoan seuraavana noin viidensadan motin haapaleimikkoa on ostajia ehdolla enemmän kuin yksi.
Mänty kasvaa nopeammin nuoruusvaiheessa kuin kuusi joten sekametsän kasvatus on se paras vaihtoehto nykytilanteessa varsinkin. Siksikin ku-istustaimia on sopivaa käyttää vain suht. vähän /ha rehevillä kasvupaikoilla. Muitakin nopeakasvuisia puita on kuin haapa. Esim. siperianlehtikuusi josta on ollut juttua palstalla, on nopeakasvuinen valopuu jonka kasvatusta voisi lisätä ja käyttöä monipuolistaa. Itseäni kiinnostaa tukkipuun nopea kasvatus ja e-puun kasvatus samoin.
Itse pyysit jotain saldojen ero-selvitystä . Vaikka en olekaan mikään ns. tukkifanaatikko, niin siinä on faktaa kannattavuudesta.
Minulla tulee sitä faktaa nimenomaan sekametsän harvennukselta koht pian. Moto pui vielä alkuviikosta mutta uskoisin että ennen elokuun puoliväliä meillä on suht hyvä vertailu haapa vs sekametsä. alkuvuosikymmenet. Joka tapauksessa aion jokaisen haavikon edelleen antaa uudistua haavalle vaikka pohja näyttää nyt kuin olisi havupuumetsän nuori alku. Paitsi ne vanhat peltoheitot. Nyt kun tulisi nopeita pellonraivaustukia avaisin uudelleen pelloiksi. Niin järkyn hyvä multa siellä nyt tuli esiin.
Ei onnistu ilman glyfosaattia.
Itsellä oma haapakokeilu menossa kesämökin metsäpalstalla, noin 1ha, isot haavat aikanaan kaadettu ja myyty muun hakkuun yhteydessä, nyt kasvaa jo 3-4m haapaa luontaisesti toki muitakin puita seassa, suht rehevä maa on tässä kohtaa missä haavat kasvaa ja on se ollu huimaa niiden kasvuvauhti, ei voi kun ihastella, viime keväänä alueen raivasin kunnolla.
Hyvä kokeilu haavikosta, ja mukava kertymä leimikosta, silloin kuvio kannataa tyhjentää kun se kiihkeimmän kasvunsa kasvanut !
Metsä-masa oikeassa. Noin sitä ajattelin ja kun se lahokin oli vähän arvoitus. Monta kolhua on matkassa ollut. Seuraavat ovatkin sekä H-vallassa, Porissa ja Siikaisissa. Porista tosin nyt koko tila myyntikokeilussa mutta saattaa jäädä tältä kesältä myymättä. Nurkkalautojen potkijoita kai käynyt. Ei sanottavaa tulosta.
Kyllä ne kaupaksi menevät, jos hinta/laatu ovat kohdallaan. Vaikuttaa siten siltä ettei ole ?!
Valitettavasti maaseudun vetovoima ei aina riitä vaikka hinta/laatu on enemmän kuin kohdallaan. Mehtäukkokin voi käydä Solid House Porin sivuilla tsekkaamassa. Hyviä tykkäyksiä ja kolmen eri porukan paikanpäällä käyntejä jo historiassa. Jos saa talviasuttavan talon täysin remontoituna ja vielä nykyajan jätevesikäsittelyt lähes pikkurahalla. Mutta eipä kiire. Aletaan ensi kesänä aikaisemmin. Meni hiukan sesongista yli nyt. Vielä tänäänkin kävin muurailemassa ja tiivistelemässä takan ulkosavupiippua. Tottahan se on sitten ensi kesänä valmiskin mutta hintakin sitten nousee.
Tänään muuten hyväksyin latvuskasan tarjouksen. Kumeko tarjosi hyvän hinnan eikä tarvinnut miettiä sen enempää. Lanssiakin alkaa vapautua kun kuulemma kaksikin rekkaa oli samaan aikaan lastaamassa kuituhaapaa Kaskisten hierontaan.
Nyt onkin ollut hiljaista DA-Jeezzin suunnalla. Onko jo tullut mutkia matkaan?
Yleensähän ne on ilmaantunut vasta, kun lavettiauton perävalot ovat lakanneet näkymästä.
No mitäs mutkia simppelissä ja selkeässä kaupassa? Mutta kun siitä tulikin vielä kaksi kauppaa ja se toinen on parhaillaan läjitysvaiheessa. Yksikköhinta oli käsittämättömän kova joten haapakauppojen latvuksille on taattu ostaja tästä eteenpäinkin. Konemies vain hiukan mutisi että saa keräillä hiukan aikaa niitä kasoja. Lanssikin taitaa taas alkaa ahdistaa. Kyllä Groupiltakin jo ostaja tänään soitteli ja kehui kovaa tulosta. Vartoilee vielä harvennuksen valmistumista ja palaa sitten. Tämän vuoden osalta ensimmäinen yli tuhannen motin puun myynti on jo varma asia. Toivottavasti jatkoa seuraa kun haapaa kasvaa edelleen. Ainakin kaikki kuituhaapa on jo Kaskisissa. Meni todella huikean nopeasti.