Seuraava mäkirinne kun lähdetään alaa peremmälle on puhdasta silkkaa haapaa puitavaksi. Laitoin myös päätehakatusta metsän puolen haavikosta. Siellä jää mukavasti kuusimetsä kasvuun ja hiukan koivuja ja pihlajia. Haapa täyttäköön ajourat. Tuollainen lähes valmis metsä jää moneen alavampaan kohtaan.
Tuo ykköskuva, onko Jätkällä moittimista hoidossa? Kerro samalla mitä kakkoskuvan jäävälle metsälle pitäisi tehdä.
Tiedätkö minne nuo haavat menee? Selluksi? Energiaksi?
Eikö nuo kelpaisi sahalle, etelässä jossain on haapasaha ei mikään suuri kuitenkaan, sahayrittäjä lehdessä muistaakseni oli juttua joskus siitä.
Eihän tuo ole ihan ilmasta laudepuuna ja paneelina, melkoisen hintavaa muoviin paketoituna jauhokaupas.
Olihan se laadultaan todella hyvää. Pelkäsin pahempaa. Mutta selluksi Kaskisten kemihierretehtaan suuntaan, olettaisin. Kolmemetristä tehdään. Toivotaan että Suomi alkaa köyhtyä senverran että oman maan haapa kelpaa myös tukiksi sahaukseen. Mutta se on sitten tulevien haapaerien toiveita. Nyt näin. Aina se puukin on ”vihreämpää” kun se tuodaan rajan takaa.
Ovatko kaikki nämä istutetut haavikot hybridihaapaa vai onko maatiaislajiakin mukana?
Ykköskuvan haavikko näyttää liian tiheältä, mutta kuva saattaa valehdella.
Runkokoko on mielestäni aika ohut, mutta kuten sanottu, sinun sopimuksesi on sellainen, että tärkeintä on, että puita on vähihtään riittävästi, koska järeydellä ei ole merkitystä.
Kakkoskuva on myös sellainen, että siitä näkyy vain pieni, ehkä tarkkaan rajattu osa. Kuitenkin uskon, että hybridi kasvaisi nopeammin kuin sekapuusto, vaikka SINULTA MG tietenkin ostaa vaikka minkälaiset kempurakuuset tukiksi.
Jos kakkosmetsään syntyisi täysi haavikko, niin sellaisen tekisin!
KeMeRat, on ne hybridiä lähes sata. Yhden peltoheittosaran päässä oli pieni esiintymä luontaista ja se olikin nyt hakkuussa mukana. Enemmän lahoa, ei muuta eroa nähtävissä.
Jätkälle, en vain aivan sata haavikkoa enää halua. Nytkin hakkuussa tuli ojien varsilta mukavasti niin kuusi kuin koivutukkiakin lisäksi. Tuntuu että niidenkin kasvu on ollut kovaa haavikossa. Ehkä karike on ruokaisaa. Mutta haavikko kuitenkin on se joka siellä puolensa pitää seuraavassakin erässä.
Mitä olen Virossa näitä hybridihaavikoita nähnyt, niiden runkoluku on huomattavasti pienempi kuin Jessellä, eli ne kasvatetaan suoraan tukkipuiksi. Haapahan kasvaa hyvin nopeasti tukkikokoon, jos vain juuristolle ja latvuksille annetaan siihen mahdollisuus ja maapohjassa yleensäkin riittää vettä ja ravinteita.
Koroja ja tyvilenkoutta on melkein joka puussa mutta eihän sitä täysin ehyttä tahdo olla juuri missään metsässä. Eikös tuossa ole haavat n. 1000 kpl/ha tiheydessä. Tukkipuuta jos haluaisi kasvattaa, niin laatuharvennus olisi ollut hyvä tehdä jo aiemmin. Mutta jos firma maksaa saman puusta kuin puusta niin sama se m-omistajalle on mitä niistä tehdään.
Korot ovat hirvien aikaansaannoksia ja takaavat että sieltä pieni lahon alku tyvestä löytyy. Kyllä ne riittävän suoria ovat. 1000/ha on tiheys. Ei ollut mitään mieltä alkaa harventaa koska ei ole ilmaantunut suurempien määrien tukin ostajaa. Kuiduksi ei haittaa lähes mikään. Tuo on paras koko puida sanoi motokuskikin.
Tuo Visan tukiksi harvassa kasvattaminen on hiukan kaksipiippuinen juttu. Se tietää erittäin vahvaa latvaoksistoa ja moto saa hakata niitä todella hartaasti. Sellaisiakin nimittäin palstalla on. Useimmat (uskoisin ettei Virossakaan) jättää latvuston silloin suosilla tekemättä koneella. Eli kuutioita haaskataan myös. Eikä suomessa haapatukin ja haapakuidun ero hinnassa oikein anna kannattavuutta siihen.
Tämän takia Suomessa myytävä haapatavara onkin peräisin Virosta tai muualta Balttiasta. Siellä haapatukki on ihan kelvollisessa hinnassa. Muistan sellaisenkin ajan Suomessa, että haapatukin hinta oli korkeampi kuin koivun ja pihkapuiden!
Turpeen sahattua laudelankku myynyt paljon 10€/m. Kuutiohinnaksi tukille jää 600-700€. – sahaus.
Olisi itselläni ehjää haapatukkiakin pystyssä ihan käypiä määriä. Pitäisi varmaan hommata vannesaha, (tai sahauttaa tukit vannesahalla ) ja sahata niistä arvotavaraa. Yhteen aikaan haapatukistakin sai 8 € motilta, nyt saa koivukuidun hinnan mutta ei se hintakaan paljon ole.
Varmaankin kannattaisi, nimenomaa järeästä terveestä haavasta tehdä kunnollisia tuppilankkuja. Jos oikein hyviä haluaa, niin pitäisi olla minimivahvuus sahattuna n. 40 mm. Pituuden ei tarvitse olla ihan päätähuimaava, jos laudelaudoista puhutaan.
Myös sisustus materiaalina esim seiniin / kattoon aivan upeaa, mutta silloin pituus pitäisi olla sopiva. Mutta kovaa lahoa / värivikaa esim oksien kohdalla voi hyvinkin olla sisustustavarassa, se vain kaunistaa puutavaraa. Paksuus voikin sitten olla jopa vain 17 mm – höyläys.
Jokos ne alkaa Jessen pöllit olla pinossa, vai onko niitä viety jo tehtaallekin?
Kävin eilen illalla katsomassa kotiuduttuani kaakonkulmilta. Nyt laitan tänään lukijoiden kuviin pöllikasan alusta kuvat mutta siinä on vasta osa peltoheittojen ”sadosta”. Vielä moto pui tänäänkin lisää haapaa. Nyt siis metsämaastosta jo.
Mistä Puuki muuten tiedät että pystyssä olevat haapasi ovat ehjiä. Niissä näyttää nimittäin olevan taipumus että vieressä viereisetkin puut ovat osa ehjiä ja osa pikkuisen lahoja. Pahimmat lahonneet ovat kyllä pahimmin vikuutettujakin eli eläinten moneen kertaan raiskaamia.
Veikkaan että suurin osa silokuorisista on kovaa puuta. On niitä haapatukkeja kaadettukin jonkin verran vuosien mittaan mm. rakennushirsiksi . Lahoja on ollut aika vähän rehevillä mailla kasvaneissa.