Keskustelut Luonto Virkistysmetsää?

  • Tämä aihe sisältää 38 vastausta, 15 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Avatarisaskar keturi toimesta.
Esillä 8 vastausta, 31 - 38 (kaikkiaan 38)
  • Virkistysmetsää?

    Äsken  kerrottiin Ylen Jyväskylän paikallisuutisissa, että Laajavuoren virkistysalueella eräästä kuusikosta n  3 ha:n alueella kirjanpainajat ovat tappaneet puolet kuusista.  Reittejä on jouduttu muuttamaan  ja kuolleita puita kaatamaan.

    Jyväskylä kuten monet muutkin kaupungit harjoittavat jatkuvaa kasvatusta.   Tällaisen tapauksen luulisi muuttavan hakkuutyylejä.  En kuitenkaan usko, että noissa ympyröissä järkeä käytetään.

  • Rane

    ”generoidaan lisää suojelumerkintöjä.”

    Tässä gruppa on todennäköisesti ihan oikeassa!

    Jos on näin että Metsäkeskus hallinnoi/omistaa kiinteistönsä eikä Senaatti-kiinteistöt niin silloinhan olisi järkevää siirtää ne juuri Senaatille.Metsäkeskuksen on turha käyttää resurssejaan kiinteistönhuoltoon ja peruskorjauksiin.

    Visakallo Visakallo

    Petkeles se tuolla edellä kertoi taas miten asiat oikein ovat! Toivottavasti metsaan.fi toimii uudistusten jälkeen paremmin kuin nykyiset potilastietojärjestelmät.

    isaskar keturi

    ”Jos näin on, että Rane omistaa metsänsä itse eikä Metsähallitus, niin silloinhan olisi järkevää siirtää ne juuri Metsähallitukselle. Ranen on turha käyttää resurssejaan metsänhoitoon.” Jännää miten tällä palstalla yleensä kiihkoillaan metsänkasvun sosisalisoinnista, mutta taitaa olla ajattelu kuten sosialismissa yleensä: ”toisten omaisuus on yhteistä, mutta minun on minun”

    Rane

    No onko Isaskar mielestäsi järkevää että Metsäkeskus käyttää rahaa rakennusten ylläpitoon?Siis valtion ja metsänomistajien rahaa?

    isaskar keturi

    Sitä en tiedä, kuinka paljon omaisuuden ylläpito vie rahaa ja poikkeaako se siitä, jos olisivat vuokralla. Taitavat kyllä myynti-ilmoitusten perusteella pyrkiä mahdollisuuksien mukaan eroon noiden omistuksesta. Silti omaisuuden vastikkeeton luovutus ei yleisen taloustiedon mukaan ole hyvä kauppa luovuttajalle, ellei ne sitten sattumalta ole iän, kunnon tai sijainnin vuoksi arvottomia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Puita kaatuu myös Helsingin virkistysmetsissä kirjanpainajan vuoksi. Kommentoin:

    ”Kuten on monesti keskusteltu, jatkuva kasvatus johtaa kuusen yleistymiseen, koska se on puulajeistamme ainut joka uudistuu toisten puiden varjoon. Kysyy lähes keneltä tahansa metsäasiantuntijalta, nämä ovat vastaukset. Puiden uudistumisbiologiaa ei voida muuttaa mieleiseksemme. Kuusia uhkaavat muutkin vitsaukset, ei pelkästään kirjanpainaja: tähtikirjaajat, juurikääpäsieni, tuuli, kuivuus…

    Jatkuvapeitteisyys alentaisi myös keskikasvua. Puusto kasvaa metsä- ja kitumaalla vuodessa 103 miljoonaa kuutiomeriä ja keskikasvu on 4,5 kuutiometriä hehtaarilla. Etelä-Suomessa keskikasvu on 6,6 ja Pohjois-Suomessa 2,5 kuutiometriä hehtaarilla. (Lähde: Metsävarat maakunnittain 15.11.2022, Luonnonvarakeskus.)

    Ilmastonmuutos on kyllä uhka metsille, mutta varautuminen ja sopeutuminen vaatii monen keinon käyttöä, yhtä viisasten kiveä ei ole. Hyvä perusmetsänhoito yhdistettynä talousmetsien luonnonhoitoon vie jo pitkälle. Muutokseen voidaan varautua monipuolistamalla puulajivalikoimaamme, eli nykyisin maassamme esiintyviä puulajeja monipuolisesti käyttämällä ja perustamalla sekametsiä.

    Metsien uudistamisen haasteet tulisi huomioida nykyistä paremmin hirvieläinpolitiikassa: ei ole kestävää luonnonvarojen käyttöä, jos yritetään perustaa sekametsiä jotka sitten popsitaan hirvieläinten toimesta pois.”

    https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009649968.html

    Rane

    No onko Metsäkeskus maksanut joskus jotain kiinteistöistään?

    isaskar keturi

    Todennäköisesti on. Suomen metsäkeskus on muodostunut yhdistämällä alueittaiset metsäkeskukset, jotka niin ikään olivat yksityisoikeudellisia laitoksia, ja historia ulottuu metsälautakuntiin. Metsäkeskukset pystyivät tekemään valtionavun lisäksi liiketoimintaa, joten niillä oli myös ”omaa rahaa”. En tiedä tarkkaan, mutta metsäkeskukset on varmaan historian saatossa saaneet myös lahjoituksia. Usealla paikkakunnallahan on ns. metsätaloja ja maaseututaloja tms., jotka on aikanaan rakennetettu metsä- ja maatalouden organisaatioille ja maksajana on olleet paikalliset kyseiset organisaatiot, alan toimijat ja luultavasti saatu myös lahjoituksia. En tunne historiaa tarkkaan, mutta tuon suuntaista. Joku vanhoissa metsäkeskuksissa tai niiden johtokunnissa toimineista voisi tietää.

Esillä 8 vastausta, 31 - 38 (kaikkiaan 38)