Osaava tulkitsija on pystynyt jo vuosikausia päättelemään julkisesti saatavilla olevalta ilmakuvalta, mitä jollakin metsäalueella saattaisi puustona olla. Maastossa kävelemällä se viimeistään on selvinnyt.

Tietysti homman tehokkuus on nyt eritasolla, kun kuka tahansa pystyy lataamaan metsävaratietoaineiston ja tekemään sille vaikka haluamiaan hakuja. Tuo onnistuu tässä maassa monelta.

Joku voi tietoa käyttää omiin tarkoitusperiinsä (markkinointi, luontotiedon kartoitus tms.), mutta onhan omistuksen suoja vielä tässä maassa varsin hyvä. Enemmän tässä on kyse siitä, että tiettyjen organisaatioiden on yhä vaikeampi pitää (monopoli)asemastaan kiinni, kun tieto on yhä avoimempaa. Kilpailutekijän mureneminen luonnollisesti harmittaa.

Asiassa on myös se puoli, että metsävaratieto kerätään julkisin varoin. On kerätty vuosikymmeniä. Lähtökohtaisesti julkisin varoin kerätyn tiedon pitää olla avointa, ellei se nyt perustavaa laatua oleviin turvallisuusasioihin liity. Voisikin kysyä, onko metsissäsi jotakin sellaista salattavaa, miksi metsävaratiedon ei pitäisi olla julkista? Eikä nyt mitään pankkitilivertauksia, sen kun pystyy päättelemään siltä muinaiselta ilmakuvaltakin.

Vakuutusyhtiöt saa metsävaratiedot automaattisesti , kun tekee metsävakuutuksen. Ja monet muutkin toimijat .

Huono puoli tuossa jakamisessa on, että alunperin piti olla kokonaan mo:n säädeltävissä kuka tietoja saa. Sillä perusteella sopimus mo:en metsävaratietojen keräämisestä  mk:n kanssa tehtiinkin.

Yksi huono asia on keilaustietojen epätarkkuus.  Ainakin toistaiseksi on  suuret 10:en %:en  virheet puuston arvoissa  (  ja jopa suuremmatkin ) kuviotiedoissa mahdollisia ja niitä on olemassa. Mm. alikasvoskuuset luetaan joskus tukkipuustoksi, sekametsien puulajit menee pieleen, hyvin kasvavat kuviot voi olla arvioitu 30 vuotta liian vanhoiksi, kasvut ja harvennusiät on sen takia vääriä jne.    Esim. viimeksi syksyllä , kuin käytiin yhdellä palstalla ostajan kanssa hakkuumahdollisuuksia katsastamassa, niin otin relaskooppikoealoja kuviolta jossa oli epäselvää voisko jo tehdä ensiharvennuksen kannattavasti.  Samalla kuviolla  (suht. iso kuvio) pitäisi olla kaukokartoituksella tehdyn arvion mukaan  mm. 100 mottia tukkia ja kuitupuutakin paljon enemmän kuin siellä todellisuudessa oli.   Metsän iän mukaan siellä olisi ollut puuta kartoituksen antamien tietojen mukaisesti mutta kasvu oli ollut maapohjan takia tavallista hitaampaa.       Ja jotkut tekee jopa metsätilakauppoja noiden metsmeni.fi tietojen mukaan.

Metsävaratiedoilla voi olla vaikutusta tulevaisuudessa esim. verotuksen muutoksissa , jos jonkun idiootin keksimä säännös tulisi voimaan ja alettaisiin periä esim.  hiilipäästöveroa vähentyneestä puuston kasvusta tms. (vaikka tulosuunta tulisi olla tietenkin toiseen suuntaan).

Tosin niillä metsän arvoilla on lähinnä viihdearvo. Joka niihin uskoo, siirtää vastuun kokonaan itselleen.

Maaseudun tulevaisuuden mukaan tietojen julkisuus aiheuttaa harmia varsinkin varakkaille  leskille, liiveihin on uiskennellut omaisuutta kärkkyviä tahoja. Tästä on tietysti syytä olla hyvinkin huolissaan.