Keskustelut Metsänhoito Puun laatu heikentynyt

  • Tämä aihe sisältää 34 vastausta, 12 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 11 vuotta, sitten 6 m36 m3 toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 34)
  • Puun laatu heikentynyt

    Yli 50 vuotta metsätöitä tehnyt Aulis Asikainen ei lukeudu niiden joukkoon,jotka sanovat metsien ja puun laadun parantuneen nykyaikaisten metsänhoitomenetelmien myötä.
    Metsistä ei saa yhtään parempaa puuta,päinvastoin.Auliksen mielestä puun laatu on huonontunut.Ennen männyistä sai kolme tukkia ja latvassa oli vain pikkuinen tupsu.Konekuskin mielestä tehokkuusajattelu on viety liian pitkälle.Ahneus ei saisi sanella liikaa.
    Esimerkiksi talvihakkuilla pitäisi konekantaa pienentää varsinkin kuusikoiden harvennuksissa.

  • metsänvartija

    1960-luvulla siirryttiin suuremma mittakaavassa viljelytalouteen.

    Sitä ennen luonnontiheikköjä harvennettiin usein ja lievästi (apuharvennukset).

    Mera-kauden viljelymetsiköt ovat parhaassa kasvuvaiheessa, laatua ei kannata odottaa, mutta kasvut on sitäkin paremmat.

    Iron Man Iron Man

    Jonkin verran on tullut noita räkämänniköitä harvennettua,eipä sieltä kovinkaan montaa tukkia saa.
    Täälläpäin löytyy vielä jonkin verran luontaisesti uudistuneita männiköitä joista saa huippu laadukasta tukkia.
    Vanhempien männikössäkin löytyy 3 tukin puita ja oksia vaan pikkaasen latvassa.

    Pete

    Taitaa kuitenkin olla niin, että ns. laatupuuta kertyy jokseenkin yhtä paljon kuin menneinä vuosikymmeninä, mutta huonolaatuisempaa ja keskilaatuista tavaraa kertyy huimasti enemmän. Kysymys on enennkaikkea siitä, että hyvälaatuinen puu ei kohtaa oikeaa markkinaa ja se taas johtuu siitä, että Suomessa ei ns. laatupuulle ole markkinaa olekaan. Sellaista markkinaa joka olisi valmis laadusta oikeasti maksamaan. Puumarkkina on kehittynyt sellaiseksi, että peruslaadusta saa lähes saman hinnan kuin ikkunapuista. Valitettavasti.

    jees h-valta

    Nykyikkunoissa useimmissa on alumiininen ulkopuite joten aivan sama mistä hötöstä tehdään sisimmäiset. Ja kaiken extraksi on todettu että höttöpuun k-arvokin on pikkasen parempi kuin sillä kitulustoisella.

    Timppa

    Missähän Asikainen mahtanee vaikuttaa?. Itse olen kulkenut Keski-Suomen metsissä 70 vuotta. En kyllä tunnista tilannetta, että esim 50 vuotta sitten mäntyjen laatu olisi ollut parempi. Kyllä silloin metsät olivat yleensä harvoja ja puut pieniä ja oksaisia. Toki tietysti poikkeuksiakin oli. Tosiasiassa lähes kaikki nykymännyt ovat saaneet alkunsa harsintahakkuukautena. Sekö siis syynä väitettyyn huonoon laatuun?

    Laatua muuten tarvitaan erilaisiin tarpeisiin. Listatavarassa riittää oksattomuus. Ulkokäyttöön tietysti hitaasti kasvava on parempi. ”Ikkunapuutavaraa” kyllä tullaan saamaan aikanaan soiden männyistä. Listatavaraa taas hyvälatvuksisista männyistä, joidena tyvi kasvaa voimakkaasti. Ongelma tosiaan on, ettei sitä laatua noteerata.

    En ole koneiden asiantuntija. Olen kuitenkin saanut sen käsityksen, että suuremmalla motolla saadaan suuremmat ajouravälit. Siksi niitä suositaan.

    metsänvartija

    Kun tarkkailee vanhoja metsiä, huomaa senkin tosiasian että järeät ja hyvälaatuiset männyt kasvavat vierekkäin. Ei siis harvennuksilla lihotettuja.

    Samoin karsiutuminen on ollut tehokasta.

    Vierekkäin saattaa kasvaa yli 1m3 runkoja.

    Raivuilla ja apuharvennuksilla saa hyviä täystiheitä metsiä. Kaikki huonolaatuiset poistetaan maahan mättämällä.

    Alusta asti hoidetut metsät kannattaa kasvattaa näin. Ei korjuuvaurioita eikä luonnontuhoja. Vaan täystiheitä, hyvälaatuisia pystykarsittujakin runkoja sisältäviä metsiköitä.

    Tavoitteeni näissä metsiköissä on +500m3/ha.

    Timppa

    Minulla on mahdollisuus katsella vanhoja laadukkaita mäntyjä. En kyllä ihan heti usko, että 500 mottiin päästään männiköissä. Nimittäin luonto huolehtii harvennuksesta, jos ei ihminen. Kumma vaan, että yli 100-vuotiaissa tiheämmissä männiköissäkin alkaa löytyä kuolleita runkoja. Kyllä niitä männiköitä kannattaa ja pitääkin kasvattaa alkuvaiheissa tiheinä. Lopuksi voi harventaa reilusti. Siitä männyt pitävät ja kasvattavat sitä laatutyveä.

    jees h-valta

    Metsänvartijalla tavoilleen uskollisena kovia tavoitteita ja niitähän sitten jaellaan ainoana oikeana totuutena. Ja niitä laatumäntyjä kumma kyllä pitää lannoittaa maahan listittävällä puutavaralla. Ei oikein istu minun ajatusmaailmaani. Jos lannoitetaan millä tahansa ei männyn laatu ainakaan parane. Se rehevän pohjan mänty kyllä jo tunnetaan. Timpan asiantuntemukseen uskon männyn kasvatuksessa koska hänen maansa ovat kuvista päätellen pääasiassa sen tyyppisiä. Harvakseltaan kasvava päätehakkuuta vartoileva karun maan männikkö tuottaa kunnon tukkia. Se vaatii harvennukset mutta ei maahan vaan pois metsästä. Joko polttoon tai kuiduksi.

    metsänvartija

    Metsät jossa operoin ovat metsämaaltaan reheviä, OMT/peltoa, jonkin verran MT.

    +500 m3 metsiä tulee kohisten. Totaali raivaus, roskapuun maahan mättö sekä valiorungoille elintilaa.

    Laadun saa unohtaa, mutta järeyttä löytyy.

    Pete

    Mitä tarkalleen tarkoitat roskapuun maahanmätöllä? Ainespuumittaisetkin rungot vaan maahan lahoamaan? Lannoittavaa vaikutusta niillä ei paljoa ole verrattuna tilanteesen jossa ainespuu korjataan pois ja oksat/neulaset jää kuviolle.

    Tällä palstalla törmää usein käsitykseen, että maahan jätetty puuaines olisi jotenkin merkityksellistä lannoitteena. Näin ei kuitenkaan ole. Runkopuu sisälttä varsin vähän ravinteita. Lahotessaan ainespuu pikemminkin sitoo typpeä hajoitustoimintaan.

    Aivan eriasia ja silkkaa faktaa on harventamisen seurauksena oleva juuristo ja latvustokilpailun väheneminen. Sillä on positiivinen vaikutus jäävän puuston kasvuun. Harvennus lisää jäävän puuston ravinteiden saantia myös parantamalla pienilmastoa, ilma kiertää aluskerroksessa paremmin ja maa lämpenee nopeammin keväällä. Tämä parantaa metsämaan hajoitustoimintaa ja ravinteiden mobilisaatiota.

    Todellinen riski maahanmätössä on hyönteistuhojen lisääntyminen. Kirjanpainaja ei maahankaadetuissa pienissä rungoissa viihdy kovin hyvin, mutta kyllä sekin tuhopainetta lisää otollisissa olosuhteissa. Männiköt harvemmin kärsivät dramaattisia tuhoja, mutta ytimennävertäjätuhot kuitenkin lisääntyvät ja se aiheuttaa kasvun taantumaa useiksi vuosiksi. Ytimennävertäjien lisääntymiseen riittää jo pinikin lumituho jos tuhopuita ei korjata.

    Ylimääräistä siirtimistä kannattaa muutenkin välttää, siitä koituu vain kustannuksia ja hyödyt ovat olemattomia. Itse en tosin haapaa jätä minnekään misään vaiheessa. Poikkeuksena tulevat säästöpuuryhmät, jotka voi ”poimia” esiin jo viimeisessä taiomikonhoidossa. Alikasvoksean kasvava koivu ja leppä ovat vain eduksi kunhan niiden latvukset eivät haittaa tuotantopuuston kasvua.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 34)