Keskustelut Metsänhoito Pitkät kannot varhaisperkauksessa

  • Tämä aihe sisältää 128 vastausta, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta, sitten AvatarPuuki toimesta.
Esillä 8 vastausta, 121 - 128 (kaikkiaan 128)
  • Pitkät kannot varhaisperkauksessa

    Rämmin tuolla hangessa raivaussahan kanssa ja varhaisperkaan n. 1,5 m kuusikkoa, jossa on aika paljon sellaista 3 m koivunraippaa. Kun lunta on ainakin saappaanvarren verran, niin kannoista tulee pakolla korkeita.

    Mitäs mulla on odotettavissa? Ensi kesänä uusi, pahempi kierros kun joka kannosta tulee 10 vesaa? vai rauhaa muutama vuosi ja sitten uudestaan?

    Ollaan varsinais-Suomessa ja MT-tyypillä.

  • Puuki

    Lopputuotteen hinnathan on nousseet paljon (kotimaisen)pääraaka-aineen hintaan nähden eikä toisin päin. Enimmäkseen juuri sen vuoksi, kun siitä voidaan kotimaassa maksaa vain  niin vähän kuin on tarpeen jotta saadaan riittävästi puuta.

    Metsätalouden  kanttavuuteen vaikuttaa vähän eri asiat eri toimijoilla.  Välillä on selluteollisuuden kannattanut laittaa tukkia keittoon, kun on ollut esim. paperilla niin hyvä hinta.  Mo:en ei kannata nykyään esim. istuttaa puuta vain kuitupuukäyttöön ellei ole pakko tukin min.laadun varmistamiseksi.   Kun kuitupuun hinta on enää n. 1/3-osa entisestä ja kulut on nousseet muun hintakehityksen mukana, niin onhan sillä vaikutusta mh:oon ja sen kannattavuuteen.    Talkoilla harvempi enää nykyään haluaa tehdä mitään metsässäkään.

    suorittava porras suorittava porras

    Ei tarvitsee tehdä talkoolla , jos toimitaan ohjeiden ja toimivien käytäntöjen mukaan. Toisaalta , kuka siitä myyntiin väkisin tuputetusta  keppiiviidakosta kovin kummoista hintaa voi maksaa. Ensin kallis ennaakkoraivaus ja sen jälkeen keräillään 20-30 litran keppejä nökkönen tien varteen . Tämä tietysti vain talvella ja pitkän aurausta vaativan pikkutien perukalle.

    Teollisuuden menestymisen ehto on tuotekehitys ja kulujen hallinta. Tämä puoli on valitettavasti monen metsänomistajan kohdalla unohtunut lähtökuoppiin. Ne, joiden metsät ovat kunnossa , eivät suuremmin valita kantohintojen alhaisuutta eikä menekkivaikeuksia.  Metsien hoitoon suunnatut kulutkin pysyvät kohtuullisina , kun käytetään ajoissa oikeita keinoja. Liian moni metsänomistaja on edelleenkin hirttäytynyt metsänhoidossa metsän ja tuloksen kannalta turmiolliseen ”viivelähtöön”.Oppia aiheen tiimoilta on ollut jaossa , mutta se tuntuu tarttuvan huonosti oppilaiden päähän.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Energiaharvennuksesta vielä, suorittavaa porrasta peesaten… Periaatteessa sillä vältyttäisiin ennakkoraivaukselta ja ensiharvennukselta. Hirven varalle on tiheässä taimikossa enemmän särkymävaraa ja männyn oksat karsiutuvat. Energiakasvatusketjussakin olisi kuitenkin tehtävä varhaishoito ja taimikonhoito.

    Tuleeko energiaharvennus sitten varmasti tehtyä ja oikeaan aikaan, ennen kuin jätettävä puusto on riukuuntunut pilalle? Mikä olisi optimaalinen männyn runkoluku energiaharvennukseen mentäessä?

    Puuki

    Mulla esim. ei ole yhtään hoitamatonta metsäkuviota mutta silti (tai juuri siksi) kerron puun heikohkosta kantohinnasta jottei ”tottuus unohtuisi.”  Suurin ongelma  sinänsä hyvin onnistuneesta ja pitkään kestäneestä metsätutkimuksesta ( ja sen soveltamisesta käytäntöön) huolimatta , on se että laatuhinnoittelu jäänyt ihan alkutekijöihinsä : Ja  yleensä ostajat maksattaa huonosti hoidettujen metsien lisäkustannukset ns. keskihinnan  avulla kaikilla .  Jotain kehitystä on ollut siinä havaittavissa mutta vielä puuttuu mm. arvonlisän mukaan tapahtuva tukkipuun laatuhinnoittelu kannolla ja monilta osin  myös leimikkotekijöiden vaikutusten huomioon ottaminen leimikkojen hinnoittelussa.

    Jos korjuuta tekevillä on jäänyt hampaankoloon tai jotain muutavastaavaa korjuun vaikeuksista palkkaan nähden  ,niin niistä pitää sopia/olisi pitänyt sopia  oman työnantajan kanssa.

    suorittava porras suorittava porras

    Ei ne olosuhteet ilman toimenpiteitä korjaudu. Huono näyttää olevan suunta edelleenkin, kun varhaisperkaukseen (tärkein ja helpoin toimenpide )tarkoitettuja tukieuroja jää yli neljännes käyttämättä ja taimikonhoitorästit kasvavat. Tuskin tätä ongelmaa voidaan millään opilla kääntää ostajan ja yrittäjien syyksi. Kyllä se ongelma piilee syvällä myyjän asenteissa tai kykenemättömyydessä. Onneksi poikkeuksiakin löytyy.

    Puuki

    E-puun tukieurot menee teollisuudelle. Mutta se ei tietysti estäisi anomasta tukea varhaishoitoon tai th:oon.  Motivaatiota puun kasvatukseen saattaa tosin joskus hillitä.

    suorittava porras suorittava porras

    E-puun tukieurot menevät korkeampiin korjuukustannuksiin eivätkä edes aina riitä. Menee siis sillä puolella talkoohommiksi. Muistan vielä valtavan hälyn siitä ,kun mhy esittikin energiasavotan tiimoilta isomman laskun, mitä puista kertyi tuloja. Enimmäkseen taitaa kuitenkin mennä riski korjuuyrittäjän piikkiin.

    Puuki

    Voi olla niinkin.  Mutta miksi myös eh-kuitupuun kantohinnat laski juuri sen tuen verran kun uusi e-puutuki tuli voimaan n. 7 v. sitten ?

Esillä 8 vastausta, 121 - 128 (kaikkiaan 128)