› Keskustelut › Harrastukset › Osoittiko hirvisaalis kannan kutistuneen?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 33)
1 2 3 4

  • Osoittiko hirvisaalis kannan kutistuneen?

    Sent on: 1.2.2013, 08:57

    Metsälehti 31.1.2013 uutisoi menneen vuoden hirvenmetsästystä otsikoiden sen seuraavasti:
    ”Kannan kutistuminen näkyi hirvisaaliissa”.

    Taasko metsänomistajia pyritään harhauttamaan?

    Hirvikannan kutistumista perustellaan sillä, kun kaadettujen hirvien määrä jäi 32 % vähäisemmäksi kuin edellisvuonna.

    Mikähän kaadettujen hirvien määrässä todella näkyi?

    Tällä tavallako hirvikantaa ryhdyttiin hivuttamaan ylöspäin kaupallisen hirvenmetsästyksen vaatimalle tasolle?

    Tekijä
    mehänpoika
    Theme Harrastukset Harrastukset
  • mehänpoika 2.2.2013, 07:42

    Ko. uutisessa kerrotaan hirvikannan olleen suurimmillaan 2000-luvun taitteessa 140 000 ja kantaa on sen jälkeen pyritty tehokkaasti vähentämään. Viime talvena hirviä olisi ollut 80 000.

    Viime syksynä hirvenpyyntilupia leikattiin 1/3 (33%), joten kaiken järjen mukaan hirvisaaliissa näkyi leikattu pyyntilupien määrä, ei suinkaan kannan kutistuminen. Ainahan on laumaeläimillä pyrkimystä kerääntyä melko suppeille alueille, jolloin syntyy tilapäisiä harventumia.

    Selvästi harhaanjohtavalla tiedotuksella pyritään kasvattamaan hirvikantaa kuten 2000-luvun vaihteessakin. Silloin kerrottiin hirvikannan olevan vähän yli 100 000. Niitä olikin ollut 140 000 eli lähes 40 % enemmän.

    Aika näyttää, miten metsästysvuokrasopimukset pätevät hirvenmetsästyksen kaupallistuessa. En ole tarkistanut omastani. Kuitenkin jo hirvenlihan vapauttaminen tarkastuspakosta ja marketteihin markkinointiin ovat esityötä kaupalliseen hirvenmetsästykseen hivuttamisesta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.2.2013, 09:05

    Ei onnistu nykyisillä sopimuksilla kaupallistaminen. Metsänomistajan ja metsästäjien tavoitteet loittonevat silloin liian kauas toisistaan. Metsästysmatkailua voivat kokeilla ne joilla on hallinnassaan iso yhtenäinen metsäalue. Toisaalta jos yrittäjä sitoutuisi alentamaan hirvikannan tuhoja aiheuttamattomalle tasolle, suostuisi moni mo heti.

    Jos joidenkin riistakeskusten alueella nyt kokeiltaisiin esimerkiksi tavoitetasoa alle 1/1000 ha ja raportoitaisiin, että alenivatko tuhot sellaiselle tasolle, että muitakin puulajeja kuin kuusta voisi istuttaa vapaasti? Tulevalle Luonnonvarakeskukselle tehtävä? Jos jossain on päästy tähän tasoon niin asianomainen voisi raportoida tänne kuinka kävi. Voisiko vaikkapa Keski-Suomi ryhtyä kokeilualueeksi?

    Gla Gla 2.2.2013, 09:52

    Jos joku haluaa harjoittaa kaupallista metsästystä minun maillani, olen valmis muuttamaan sopimusta tämän mahdollistamiseksi, kunhan toiminta ei kohtuutonta haittaa aiheuta. Sopimuksen muuttaminen on varsin yksinkertainen toimenpide. Kohtuullisen korvauksen haluan tästä vasta siinä vaiheessa, kun toiminta alkaa olla laajempaa bisnetsä matkailua pyörittäville.

    suorittava porras suorittava porras 2.2.2013, 11:13

    Vielä on todettava , etttä kaatoprosentti jäi 82:een. Jäävästä talvikannasta ei vielä ole näkynyt tietoja. On kuitenkin ennakoitavissa , että kanta on alentunut kokonaisuutena merkittävästi . Niin paljon jahtipäiviä on käytetty kuluneen jahtikauden aikana saaliin saamiseksi verrattuna edellisiin vuosiin. Yhä suurempi osa metsästysporukoista on joutunut lopettamaan metsästyksen kesken kauden , kun metsästettävää ei ole ollut. Sudetkin pakkautuvat asutusten tuntumaan , kun hirvet ovat vähissä niiden reviireiltä. Odotetaankin mielenkiinnolla tilastoa , jossa näkyy arvioitu hirvien määrä kuluneen jahtikauden jälkeen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.2.2013, 12:56

    Sudet pakkautuvat asutusten tuntumaan kun hirvet ovat vähissä niiden reviireiltä, kirjoittaa suorittava porras. En kykene mitenkään ymmärtämään miten alle 200 suden kannan kannalta yli 80000 hirven kanta voisi olla rajoittava. Sudella on mahdollisuus siirtyä hirvien perässä, kun reviirit eivät kata koko maata?

    Metsuri motokuski 2.2.2013, 13:04

    Olen sitä mieltä että sudet tulevat jatkossakin käyttämään ravintonaan kotieläimiä ja koiria vaikka susikanta annettaisiin kasvaa tuohon 200 – 300 yksilöön. Susi tulee aina valitsemaan sen ravinnon jonka se on helpoimmin saatavissa ja mahdolllisuus omaan loukkaantumiseen ovat vähäiset. Sen vuoksi susien ravintona talvisaikaan tulee jatkossa olemaan kotieläimet, jos tilannne siihen antaa mahdollisuuden,vaikka hirvikanta olisikin suurempi kuin nykyään.Se että sudet pelkästään hoitaisivat hirvikannan kurissapitämisen on aikamoinen harha.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 2.2.2013, 13:43

    Arto yläsavosta voi kertoa, että mikä vaikutus hirvikantaan on susireviirillä.

    Ruotsissa asiaa on tutkittu ihan tieteellisesti, siis ei hutkittu (lumikkohypoteesi). Susireviirillä hirvikanta putoaa nopeasti luonnolliselle, ekologisesti kestävälle tasolle, joka on alle 1/1000ha. Ja pysyy siellä. Se riittää susille.

    mehänpoika 2.2.2013, 13:56

    Susireviirejä tuntuu nytkin olevan Suomessa liikaa, kun jo riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajakin oli sonnistautunut susijahtiin.

    Muutamilla susireviireillä ei ole hirvikannan kurissapidon kanssa mitään merkitystä, koska hirvimiehet jättävät osan pyyntiluvistaan susille. Vapaalla hirvien ja susien metsästyksellä kylläkin.

    mehänpoika 2.2.2013, 17:50

    ”Suorittavan” tarinat nyt ovat luontaista jatketta Metsälehden julkaiseman hirvitiedottajan uutisointiin. Nyt tuntuu olevan tarpeen vaikka tiedotuksen avulla selittää suurelle yleisölle hyvin onnistuneesta hirvijahdista ja myös myönteisistä tuloksista. Todellinen tilanne voi olla vaikka 40 % toisenlainen, siis sen verran enemmän tuholaisia.

    Hirvenmetsästäjien hallinnassa ovat lähes kaikki yksityisten omistamat maat metsineen ja peltoineen. He määräävät, minkä verran syksyksi haetaan hirvenpyyntilupia, kaadetaanko niistä kuinka paljon, sekä miten ja mitä jahdin jälkeen tiedotetaan kuluneesta jahtikaudesta. Vuokralainen on kaapannut vuokran antajalta vallan, kuten moni venäläinen tyttö tekee suomalaispojan osalta vihkimistoimituksen jälkeen.

    Kyseenalainen tiedotus hirvestyksen hyödyistä jatkuu pitkin vuotta. Kun esim. uutisoidaan metsäkeskuksen arvioimista ja korvattaviksi tulevista metsätaimikkovahingoista, kerrotaan vahinkojen vähentyneen (yleensä), ja että vahingot korvataan metsästäjien maksamista pyyntilupamaksuista. Ei kerrota, että suuri osa metsänomistajista on säädöksin rajattu korvauskäytännön ulkopuolelle ja että vain pieni osa metsänomistajista viitsii tehdä vahinkoilmoitusta hirvien vaurioittamasta taimikoistaan. Myös korvauskynnyksen olemassaoloa ei yleensä mainita.

    Jos metsänomistaja uhkaa vuokrasopimuksen irtisanomista jatkuvien hirvivahinkojen vuoksi, nouseekin yhtenä selityksenä monesti esiin esim. uhkailu hirvestyksen lopettamisesta tai aseiden pistämisestä naftaliiniin. Myös avohakkuita tai taimikoiden hoitamattomuutta selitetään hirvikannan lisääntymisen syiksi.

    Veikkaan lähivuosina tapahtuvaa hirvipoliittista selittelyä: miksi olisi aiheellista luopua kokonaan hirvivahinkojen korvaamisesta?

    jees h-valta 2.2.2013, 18:00

    Suorittava voi tosiaan olla huoleti susien ruuan suhteen edelleen.
    Ei niiden sen takia ainakaan asutukseen tarvi tulla etteikö luonnossa ruokaa piisaisi. Kun annettaisiin susien pitää luontainen laumakäyttäytymisensä että se pystyy tehokkaasti metsästämään hirviä, peuroja, kauriita yms. Mutta siitähän se juuri tuppaa puristamaankin. Köyliössähän tuo on nähty. Siellä on vielä saatu kovalla valvonnalla pidettyä lauma turvassa erämaassa mutta jatkuvaa hereilläoloa tuo kyllä vaatii. Valveutuneilta ihmisiltä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 33)
1 2 3 4