Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,011 - 6,020 (kaikkiaan 8,059)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vieras- ja tulokaslajit ovat myös uhka monimuotoisuudelle. Kallen oravakuvasta intouduin tekemään kuukkelin haun: orava borrelioosi. Sain esiin jutun siperianmaaoravasta, joka voi piankin levitä maahamme. Laji muistuttaa Aku Ankka -lehden Tikua ja Takua. Jutussa on sitten tällainen aika hämmentävä lause: ”Siperianorava on luokiteltu sadan haitallisimman vieraslajin joukkoon Euroopassa, koska puutiaisia eli punkkeja kantavaa ja borrelioosia levittävää siperianmaaoravaa pidetään uhkana ihmisen terveydelle.” Mitähän tästä pitäisi ajatella, esimerkiksi suhteessa valkohäntäpeuraan, joka tiedetään paitsi vieraslajiksi myös hyväksi punkkien hautomoksi.

    https://seura.fi/ilmiot/tiede-ja-luonto/onko-siperianmaaorava-seuraava-nisakaslajimme-se-on-luokiteltu-haitallisimpien-vieraslajien-joukkoon/

    Kurki

    https://www.verkkouutiset.fi/a/asiantuntija-ylelle-vanhoja-metsia-on-liian-vahan/#b98ca7b1

    Kommentoin tähän ja se tulikin sinne kommenttikenttään näkyviin. Nyt ilmoittaa että kommentointi on päättynyt, mutta kommentteja ei saa näkyviin.

    Metsien uhanalaisia lajeja on 833 kpl, joista Punaisen kirjan 2019 (ivut 42 ja 43) mukaan vanhojen metsien lajeja (vanhat lehto- ja kangasmetsät yhdessä) on 285 (34,2 %), joista taas uhanalaisia vanhojen lehtojen lajeja 95, joten vanhojen kangastalousmetsien uhanalaisa lajeja on enää vain 190.
    Lehtojen osuus Suomen metsien pinta-alasta on noin 1% ja ovat jo tarkassa syynissä hakkuista ja suojeltuja. Vanhojen kangastalousmetsien uhanalasia lajit 190 ovat lahopuuriippuvaisia suurimmalata osalta. Näiden lahopuulajien tuottamisen ymppäämällä niitä lahopuupökkelöihin on Luke aloittanut ja jo ensi kesänä aloitetaan pökkelöiden siirtäminen koemielessä metsiin. On helppo ja halpa ratkaisu vanhojen metsien lajien uhanalaisuuden poistamiseksi. Siihen kelpaa kaiken ikäiset metsät.

    Samoilla sanoilla kommentoin tännekkin, mutta ei julkaistu.

    https://yle.fi/a/74-20034201

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Monimuotoisuuden tiekarttatyön webinaari. Avoin kaikille, mutta vaatii ilmoittautumisen ennakkoon. Pääpuhujana professori Matti Koivula Lukesta.

    https://www.lyyti.fi/reg/Metsatalous_ja_luonnon_monimuotoisuus_webinaari_1542/fi

    Gla Gla

    Hesarin puun kasvua käsittelevässä jutussa todetaan näin:

    ”Kuollutta puuta oli tuoreimpien mittausten mukaan 6,6 kuutiometriä hehtaarilla.”

    Melkein 7 m3 ja määrä edelleen lisääntyy. Kohta ollaan tavoitteessa 10 m3. Alkaa olla vähissä selitykset luontokadosta lahopuun vähyyden takia, kun katsoo menneiden vuosien lahopuumäärää ja valitusta yhä jatkuvasta luontokadosta.

    Visakallo Visakallo

    Sitä mukaa kun kirjanpainajatuhot lisääntyvät, lahopuuta tulee Suomessa riittämään niin paljon, että koko luontokato joudutaan määrittelemään uudelleen. EU:n komission kädestä syövät suojeluihmiset nukkuvat nyt huonosti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sarvamaa kirjoittaa ennallistamisesta. Kommentoin.

    ”Ennallistamisasetus toteuttaa Montrealin sopimusta. Siinä sovittiin tavoitteeksi, että 30 prosenttia maailman maa- ja vesialueista suojellaan vähintään osittain. Suositus on että tuosta 30 prosentista noin kolmannes olisi hyvä olla tiukasti suojeltua ja loput 20 prosenttia osittain suojeltua. Tämä on se yhden koon sukka, jota komissio koettaa pakottaa kaikkiin maihin. Se herättää vastustusta erityisesti niissä maissa, joissa maa-ala on lähes kokonaan talouskäytössä.

    Ennallistamislainsäädännössä ei ehkä pitäisi käyttää maita velvoittavana lainsäädäntönä edellä mainittuja pinta-alaosuuksia. Ennallistamistoimia kun pitäisi tehdä kaikkialla tarvittavassa laajuudessa. Sekä suojelualueilla, osittain suojelluilla alueilla että muilla alueilla, mutta toteutustapa on eri alueilla erilainen. Kussakin maassa on paras tieto siitä, missä luontotyypeissä toimia tarvitaan ja minkälaisia. Pinta-alan tarve vaihtelee paljon alueelta toiselle ja riippuu myös siitä, mitä muita toimia (kuten tiukkaa suojelua) toteutetaan samanaikaisesti.

    Pinta-alan käyttöön liittyy tilastointiongelma: miten paljon alueen ominaispiirteiden tulee muuttua, että se lasketaan mukaan ennallistettuun pinta-alaan? Onko jatkuvan kasvatuksen korpi ennallistettu vai ei? Entä avohakkuualue, jossa on säästöpuuryhmiä ja lahopuujatkumo?

    Pinta-ala voi olla mukana seurannassa yhtenä kriteerinä, mutta se ei yksinään riitä. Onnistuneen mittariston tulee kuvata niitä asioita joita tavoitellaan. Seurataan mieluummin elinympäristöjen ominaispiirteitä ja uhanalaisten lajien tilastoja. Sopivia mittaustietoja saadaan esimerkiksi metsien inventoinneista ja vesien laadun seurannoista. Esimerkki hyvästä mittarista: lahopuun määrä metsässä tulisi saada vähintään 10 kuutiometriin hehtaarilla aluetasolla tarkasteltuna.

    Komissiossa on mietinnässä metsien tilan seurantadirektiivi. Toivotaan että siihen tulee mukaan oikeita asioita kuvaavia ja kustannustehokkaasti mitattavia muuttujia.”

    Nostokoukku

    Emäntä pisti aamulla nurmikonleikkaukseen, ensimmäisen kerran tänä kesänä. Meni taas lämpäre kukkivaa perhosten, mehiläisten  ja monen muun hyönteisen kukkaketoa ”vihreäksi asfaltiksi”. Ennen vanhaan isäukko niitti pihan viitakkeella juhannukseksi, toisen kerran kuukauden kuluttua. Piha oli valkoisenaan valkoapilaa, pihatatarta ja pihasauniota. Ja kimalaisia niin, että aina oli joku varvas turvoksissa niiden tökättyä vapaaseen, kun paljain jaloin nurmikolta kuljettiin. Kyllä markkinamiehet on ovelia, ovat keksineet ruohonleikkurit, trimmerit, sammallsyöpöt ym. turhakkeet nurmikoiden ”hoitoon” . On samettinurmea, pallokenttänurmea ja ties mitä siemenvalikoimaa. Ja kaikki taitaa olla loppujen lopuksi samaa limaista rairuohoa. Ei kai yksitoikkoisempaa, eliöille köyhempää ja rumempaa pihaa voi olla kuin on viimeisen päälle liipattu nurmikko. Monimuotoisuus syntyy myös pienistä asioista, vaikkapa pihojen hoidosta. Kuinkahan monta tuhatta hehtaaria höylätään kesässä pihoja hyvin köyhäksi ”vihreäksi asfaltiksi”.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    HS kirjoittaa ennallistamisasetuksen käsittelystä EU:n parlamentissa, että ellei asetusta hyväksytä, ”luonnon monimuotoisuuden hyväksi tehtävät toimet myöhästyisivät EU:ssa monta vuotta suunnitellusta aikataulusta, juuri kun luontokato on nousemassa uhka-arvioissa samaan kategoriaan ilmastonmuutoksen kanssa”.

    ”Ville Niinistön mukaan ennallistamisasetukseen on ympäristövaliokunnan jäljiltä tulossa lievennyksiä ja joustoja, joita myös komissio on tukenut. Niinistön mukaan joustojen jälkeen asetus on ”raamikehikko”, joka lähinnä aikatauluttaa aiemmin sovittuja toimia, joihin esimerkiksi Suomikin on jo sitoutunut.”

    Toisin sanoen mitään tarpeellisia toimia ei välttämättä myöhästy, koska toimia tehdään jo tälläkin hetkellä. Meidän oman hallituksen ja eduskunnan pitää vain myöntää tarvittavat määrärahat. Pohjana voidaan käyttää vaikka ennallistamisasetuksen raamia vaikka se jäisi nyt hyväksymättä.

    FOREST EUROPE:n raportin numeroiden valossa Euroopan metsien suojelu olisi jo kohtalaisen hyvällä mallilla, kun noin neljännes niistä on suojeltu joko monimuotoisuuden, maiseman tai jonkin muun erityisen syyn nojalla. Varmaan suojelun arvoisiakin metsiä on vielä vailla virallista suojelustatusta. Jatkossa pääpaino olisi ehkä kuitenkin toisaalta uusien metsien perustamisessa ja toisaalta nykyisten metsien laadullisessa parantamisessa (ennallistaminen ja luonnonhoito).

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009650757.html

    Visakallo Visakallo

    Jos uskoo Ville Niinistön puheita, vastuu on sen jälkeen kokonaan itsellä.

Esillä 10 vastausta, 6,011 - 6,020 (kaikkiaan 8,059)