Keskustelut Metsänhoito Miten maksimoin puuntuoton kannattavuuden

  • Tämä aihe sisältää 63 vastausta, 26 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten AvatarTomperi toimesta.
Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 63)
  • Miten maksimoin puuntuoton kannattavuuden

    Sahalan kartanossa Rautalammilla tuotetaan puuta tavoitteena mahdollisimman hyvä taloustulos.
    Siihen sisältyy tuhoriskien ja märkyyshaittojen minimointi sekä puun kasvun ja tukkiprosentin maksimointi.
    Tervetuloa katsomaan !
    Suomen metsänomistajat on kuiduttavan teollisuuden johdolla jujutettu kasvattamaan metsänsä liian tiheinä, jolloin arvokkaan tukin osuus jää pieneksi.
    Suomen hakkuista tukkia on vain 33 % ja loput kuitua kun se voisi, ja pitäisi olla päin vastoin. Jo tämä yksin merkitsee 7 m3:n vaatimattomalla vuosikasvulla yli 100 € tulonsiirtoa tuottajalta teollisuudelle/ha/v eli esim. 30 ha metsätilalla 10 vuodessa turhaa tuoton menetystä n. 30.000 €.
    Se, että puut kasvatetaan täysilatvuksisena vähän harvemmassa (EH:n jälkeen 600 r/ha = 4 m puuväli, tukkikasvatukseen väljennettynä 400 r/ha 5 m puuväli, superharvennettuna suurina puina 200r/ha, 7 m puuväli) on viisautta taloustuloksen ja tuhoriskien torjunnan kannalta.

    Väitteet, että tiheä metsä kasvaa enemmän, pitää paikkansa enintään vain muutaman vuoden ja vain jos latvukset ovat kutistuneet ja metsä on hyvin nuorta. Tiheä kasvattaminen heikentää nopeasti kannattavuutta ja paljon.
    Puun kasvua tehostaa paljon…:
    – Suuret (300 – 500 l) mättäät,
    – Ojitus (ajouramätästyksessä ojat ja ajourat tulevat sivutuotteena), että myöskin kasvukauden ulkopuolella pohjavesi on ainakin 40 cm syvyydessä,
    – Rotutaimet
    – 1200 taimen istutustiheys (3 m välein), joka kasvattaa taimiin alusta lähtien voimakkaan latvuston.

    Jos oma kokemus ei anna harkinta- tai ymmärryspohjaa, kannattaa käydä katselemassa eri ikäisten harvennusmetsien kantolustoja, käyttää mittasaksia ja taskulaskinta tai tehdä metsäretkiä sinne missä tämä osataan.
    Ympäristötietoisille (kuten minäkin) tiedoksi fakta:
    Järeämpien runkojen kasvatus tehostaa hiilensidontaa. Suomen päästöt ovat 0.14 % maapallon päästöistä ja ne voidaan kokonaan (jopa 3-kertaisesti) kattaa hyvällä metsänhoidolla.

  • Visakallo Visakallo

    Eihän sahauksen suvituotteilla ole nykyään mitään markkinointiongelmaa, kun kaikki menee tarvittaessa energiaksi puruna, hakkeena ja pellettinä. Oli mielenkiintoista seurata viimeksi Versowoodilla, kun tukeista ei mennyt hukkaan kuin tuoreen puun tuoksu, ja kuinka laitos oli pitkälle energiaomavarainen.

    Visakallo Visakallo

    Tolopainen: ”Aika puusilmäinen näkemys tuo maksimaalinen tukin kasvatus.”

    Päinvastoin. Miksi kasvattaa kuitua, kun lähelle samassa ajassa saa kasvatettua tukkia, jonka hinta on 2-4 -kertainen? Koivun kierto tukkipuuksi on todella nopea, jos sitä vain halutaan. Pihkapuillakin päästään oikeilla toimenpiteillä myös huomattavasti nopeampaan kiertoaikaan ja suurempaan tukkiprosenttiin. Mikä tässä onkin kaikkein parasta, kiertoaikoja voidaan lyhentää ja tukkiprosenttia kasvattaa, ja samalla pienentää kuluja. Se jos mikä on avain metsätalouden parempaan kannattavuuteen.

    Rane

    Kasvatetaanko sahalassa männyt tuolla samalla reseptillä?

    Puuki

    Männyllä pitäisi luontaista taimiainesta tulla sopivasti lisää karsimaan alaoksia jotta voisi istutusmääriä (jos siis on kyseessä istutuskohde) vähentää reilusti (oksien paksuuden) vikaisuuden lisääntymättä liiaksi. Sehän ei välttämättä aina onnistu.

    Panu Panu

    ”Taimikon kasvatustiheys  riippuu puulajista. Kuuset saavat eniten tilaa, sitten koivu, mutta mäntyä kasvatetaan ”tiukassa sivupuristuksessa” laadun parantamiseksi.”

    https://www.sahalankartano.fi/3

     

    Hämis

    Miten suhtaudutte sellaiseen malliin,että eh:sta jää myyntitulo saamatta. Jos vaikka maapohjan tutottokyky on hyvä, mahdollisia tuhoaukkoja käytetään maksimaalisesti hyväksi eli puuta ei kerry niistäkään, uravälit on 40 m,yms. Harvennusjälki jää tiukaksi nykymenoon nähden, jos pelätään tuhoja liian nopean ja rajun harvennuksen takia. Taaskaan puuta ei kerry eh:sta vielä niin että tuloja tulisi. Näin ollen pyritään myydä 2.harvennukselta kuusikosta enemmän tukkia.

    Vai että paikassa kuin paikassa vedetään sen verta rankasti että edes vähän tuloa tulisi ?

    Ja onko teillä kokemuksia että +- tulos tuli enskalta.

    Metsuri motokuski

    Eikö tuossa sahalan mallissa ole kaikki kustannustekijät mukana kuin perinteisessä jaksottaisessa mallissa. Taimia vain kuluu vähemmän mutta raivaukset ovat samaa luokkaa. Nopeutuuko tukin kasvatus niin paljon että kahdesta harvennuksesta saadut myyntitulot kumoutuu nopeampana tukin kasvuna ?

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Aina on ensiharvennus jäänyt tulonpuolelle ja metsä kuusikossa täyteen kasvukuntoon. Meikäläisen metsissä on 2. harvennus tullut yllättävän nopeasti vastaan. Taannoinkin konekuski yllättyi, että kymmenvuotta sitten harvensi kuvion ja nyt oli kuusta synkkänä jälleen harvennettavaksi. Kallioiset luonnon männiköt ovat usein reikäisiä, joten niissä on vaarana jäädä tulos kehnoksi ensiharvennuksella.

    Visakallo Visakallo

    .Aivan samoja huomioita kuin Metsäkupsalla on meikäläiselläkin  kuusikoiden osalta.

    Kuusiuskova

    Meillä valmistui just 1988 istutetun kuusikon kolmas harvennus. Ensimmäinen harvennus 2013, toinen 2018 ja nyt jo kolmas. Tukki % yli 60. Kuusi kasvaa uskomatonta tahtia kuin sillä on sopivasti tilaa.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 63)