Keskustelut Metsänhoito ”Miksi metsien kasvu hidastuu Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja EU:ssa”

  • Tämä aihe sisältää 15 vastausta, 9 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten AvatarPerko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 15)
  • ”Miksi metsien kasvu hidastuu Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja EU:ssa”

    Karjalainen 31.12.2022: Luken luotain Antti Asikainen (Luken tutkimusylijohtaja)

    Uuden tuntuista tietoa metsien kasvun hidastumisen syistä meillä ja naapurimaissa:

    Ensimmäisenä syynä Asikainen mainitsee puuston keski-iän nuosun, toisena kuivat kasvukaudet ja kolmantena kasvava harvennusvoimakkuus. Lähemmin selittämättä hän vielä mainitsee, että ”myös metsätuhot ja muuttuvat kasvuolosuhteet vaikuttavat”.

    Nuo kolme ensimmäistä syytä on helposti hyväksyttävissä selittelemättä, mutta metsätuhot ja muuttuvat kasvuolosuhteet tarvitsevat tarkennusta.

    Asikaisen mainitsevat metsätuhot voivat liittyä muuttuviin kasvuolosuhteisiin ilmaston edelleen lämmitessä. Silloin tulisi ensimmäisenä mieleen metsiemme virkistyskäytön nimissä liian tiheänä pidetyn hirvikantamme aiheuttama metsien kuusettuminen, mikä voi jo lähitulevaisuudessa johtaa laajempiinkin metsätuhoihin. Hirvieläimet ovat tunnetusti suuri ongelma metsien uudistamiselle myös naapurimaissamme.

    Tutkimuksen tulokset on Asikaisen mukaan julkistettu ennen Joulua. Silloin oli kiihkeimmillään ympäristöministeri Ohisalon ja ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikaisen selitykset mm. Suomen hiilinielujen romahtamisesta. Koska metsien hiilinielu riippuu ratkaisevasti metsän kasvusta, olisi tutkimuksen tuloksista apua metsiemme kasvun sekä hiilinielun lisäämiseen varsinkin pitkällä aikajänteellä. Kokonaan eri asia on tutkimustulosten hyväksyttävyys.

  • r.ritva r.ritva

    Kuka selvittäisi mistä asti näitä hiilinieluja ,päästöjä on markkinoitu Suomen osalta.         Tuskin pappamme olivat metsissä puurtaessaa ikinä kuulleetkaan noista.Niksi viimevuosina niin kiihkeästi on tuota juuri metsistämme olleet kiinnostuneita.Onhan meillä valtavasti ihan täysin käsiteltyä,katettua ympäristöä.Valtaväyliä.linjoja .En ole nähnyt ainuttakaa päästöä tai nieluja näistä verkostoista.Metsän omistajat on silmätikkuna myös uutisoinnissa.Kokonaisuudessaan tarkoitus on sosialisoida eu,nkin tuella metsämme.

    Voisiko joku ihan rautalanka mallilla vääntää miten mitataan päästöjen määrä esim.

    Ei auta mikään teoreettinen laskenta tapa.Haluan näkyvän järkistä mittaa.Jospa vielä euroopasta miten siellä toimivat mittaukset ja ennallistamiset.

    mehänpoika

    Samaisessa kirjoituksessaan Asikaisen selostaa hieman toimenpiteitä, mitä voisimme tehdä kasvun suhteen:

    ”Joihinkin asioihin kasvun suhteen voimme vaikuttaa. Mielestäni yksi tärkeimmistä on pitää puusto läpi kiertoajan sellaisella tasolla, että se kykenee käyttämään kasvupaikan kasvutekijät parhaalla tavalla. Tämä koskee sekä tasaikäis- että eri-ikäiskasvatusta. Käytännössä tämä tarkoittaa puuston täystiheyteen pyrkimistä. Kääntöpuolena tulee etenkin kiertoajan loppupuolella kenttäkerroksen lajiston taantuminen. Muuttuva ilmasto lieveilmiöineen on yksittäisen metsämaan näkökulmasta puolestaan ilmiö, johon voi vain yrittää sopeutua ja omalta osaltaan toiminnallamme hillitä.”

    –  Siis oikea puusto oikealle kasvupaikalle. Nykyisin kuusta on jouduttu istuttamaan selvälle mäntymaalle. Myös mäntymaiden eri-ikäiskasvatuksessa pyrkii puusto kuusivaltaiseksi ja vajaapuustoiseksi, jolloin täystiheys voi jäädä pelkäksi pyrkimiseksi.

    –  Nimenomaan runsastuneissa täystiheissä kuusikoissa tapahtuu kiertoajan loppupuolella kenttäkerroksen lajiston taantumista, mikä heikentää monimuotoisuutta.

    –  Muuttuvaan ilmastoon parempi sopeutuminen voi viedä lähes kiertoaikaa vastaavan ajan. Se edellyttäisi hirvikannan parempaa hallintaa ja koivun mahdollistamista kuuselle ajateltujen kohteiden puulajiksi metsitykseen. Se voisi hillitä ilmastomuutosta pitkällä aikajaksolla, koska koivu parhaiten pysyisi terveenä ja siten ehkä parhaiten hyötyisi ilmaston lämpenemisestä. Samalla monimuotoisuus voisi parantua.

    Ja Asikainen vielä jatkaa:

    ”Muutoksia metsäympäristössämme tapahtuu ja niitä voidaan ennakoida niin puuston kasvun kuin metsän monimuotoisuuden ja hiilitaseen näkökulmasta,”

    –  Valitettavasti myöteiset muutokset voisivat tapahtua ehkä liian myöhään. Metsän kiertoaika vie vuosikymmeniä. Hirvet voisi säädellä muutamassa vuodessa, mutta kunnon koivikon kasvatus vie vähintään 20 vuotta.

    –  Kielteiset muutokset nykyisissä metsissä voivat lisääntyä paljon nopeammin. Esim. kuusikoiden altistumiset tuhoille ja joukkokuolemiset voivat tulla hyvinkin yllättäen ja nopeasti.

    Valitettavasti esittämäni toimenpiteet eivät saa hyväksyntää MMM:n valtaa pitävien pöydissä. Kaikki turhaa kirjoittelua!

    mehänpoika

    Ehkä 30 vuotta sitten ei olisi tarvittu Pohjoismaissa ja nykyisissä EU:n maissa luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi  muuta kuin hirvikannan pitämistä vapaasti metsästettävänä riistana. Metsät olisivat kasvaneet hyvin hoitaen entistä paremmin eikä kuusettumista olisi tapahtunut. Ei myöskään luontokadosta tarvittaisi edes puhua. Onko MMM rahoittamillaan Luken yksipuolisilla tutkimuksilla johtanut koko kansakuntaa harhaan ja nopeasti pahenevan ilmastomuutoksen tielle?

    Metsästysasioiden ylin johto on ainakin Suomessa kuulunut MMM:lle. Ehkä sieltä on johdettu myös kansainvälistä hirvipolitiikkaa, mikä heijastunee myös EU:n ilmastofoorumiin ja sieltä Suomen ilmastopaneelin ja hallituksen virheelliseen linjaan. Nyt vaaditaan julkisesti hakkuiden rajoittamista, metsien ennallistamisia ja 30 prosentin suojelua. Niitäkin ehkä joudutaan toteuttamaan, mutta kuusettuminen pitää ensin saada kuriin vaikka MMM:n hirvimiesten toimien lakkauttamisilla.

    Metsien terveys ja kannattava raakapuun tuotanto on saatava metsänkäytön tärkeimmäksi tehtäväksi, ei suinkaan virkistyskäytön nimissä harjoitettu hirvenlihan tuotanto. Vastaavaa lihaa voidaan tuottaa kannattavasti maataloustuottajien navetoissa ja laitumilla. Muu metsästykseen liittyvä toiminta on hyväksyttävää, eikä se ole haitaksi metsien terveydelle, lisäkasvulle, monimuotoisuudelle tai hiilensidonnalle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Voisiko mehänpoika kommentoida lausunnolla olevaan monimuotoisuusstrategiaan hirvieläinpolitiikkaa! Os. lausuntopalvelu.fi tai sinne päin.

    Timppa

    –  Nimenomaan runsastuneissa täystiheissä kuusikoissa tapahtuu kiertoajan loppupuolella kenttäkerroksen lajiston taantumista, mikä heikentää monimuotoisuutta.

    Näinhän siinä käy.  Auttaa kyllä metsänomidstajaa.  ei tarvitse heinätä.

    arto arto

    Eikö juuri luontokato suojele elukoitakin mukaan lukien Hirvi. Meillä se harvinaisempi kuin hömötiainen.

    Puuki

    ^ Mitäs tuo oli olevinaan ?  ”Luontokato” mitään suojele…

    mehtäukko

    Välikevennyksenä ehkäpä Arto tarkoitti, että kun maannouseman lahottama korpikuusikko laitetaan nutulleen, eihän siellä hirvet asustele. Nuoressa taimikossa on toisin…jossa luontokato jyllää.

    Visakallo Visakallo

    Olisiko Suomeen perustettava myös hirvipörssi, josta tarvitsijat voisivat hankkia hirviä alueilleen, ja ne joilla hirviä on liikaa, voisivat luopua niistä. Pitäisi vaan vielä ratkaista, miten elävät hirvet saataisiin kustannustehokkaasti siirrettyä!

    arto arto

    Puukille. Miksi sitten suomen metsistä suojelaan noin 30% 2040 vuoteen mennessä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 15)