Keskustelut Metsänomistus Metsänpohjaa aurinkovoimalalle?

  • Tämä aihe sisältää 38 vastausta, 16 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten AvatarKöppäkynsi toimesta.
Esillä 8 vastausta, 31 - 38 (kaikkiaan 38)
  • Metsänpohjaa aurinkovoimalalle?

    Merkitty: 

    Onko kenelläkään tietoa miten teollisuuskoon aurinkovoimaloiden kehittäminen tapahtuu?

    Millaiset alueet kiinnostavat kehittäjiä? Miten kaukana kantaverkko saa olla? Miten pienet alat kiinnostavat, riittääkö 6 ha?

    Onko maaperällä miten suuri merkitys? Haittaako kallio? Onko etelään avautuva rinne hyvä vai onko mahdollisimman tasainen maasto aina parempi?

    Millaiset turvaetäisyydet kasvavaan metsään?

    Ketkä toimivat Suomessa kehittäjinä, minne voi olla yhteydessä?

  • MaalaisSeppo

    Tuulivoimaneuvoja Inarille satelee. Ette ehkä ole huomanneet, että Inarissa kunta on päättänyt, ettei tuulivoimaa sinne tule. Hyvä niin maisema-arvot ja niiden merkitys matkailulle ovat tärkeämpiä. Porot, vaikka niitä ympäristön kannalta on liikaa, ovat tietysti vielä tärkeämpiä. Ei ihme, ettei saamelaslaki etene.

    Rukopiikki

    Inarinjärvihän on venäläisten ja norjalaisten voimaloiden vesivarasto. Kunhan ei ala venäläiset säännöstelyllä kiusata kun salekin sinne kettuilupuhelun soitti. Pommittaa se Israelkin lapsia. Ja Turkki.

    Puuki

    Aurinkovoimaloista metsäpohjalle keskustelu.

    Nostokoukku

    Viisaita päättäjiä Inarissa. Mikä ihme on, että tuuliteollisuutta ei rakenneta sinne missä kuluttajatkin ovat?

    Köppäkynsi

    Sitä minäkin ihmettelen, miksei poroja kasvateta siellä missä poronlihan kuluttajat ja heinät ovat eli etelässä. Nyt rahdataan heiniä Lappiin poronruoaksi ja lihaa etelään herkkusuille.

    Nostokoukku

    Sitä minäkin ihmettelen, miksei pääkaupunkiseutu kasvata ruokaansa itse. Siellähän on isoja marketteja vieri vieressä. Ja ruokahan tulee kaupunkilaisten mielestä kaupasta. Miksi sinne pitää rahdata maitoa ja lihaa Pohjanmaata myöten.

    Tomperi

    Köppäkynsi, poroja kasvatetaan pohjosessa sen takia että se ei menesty etelässä.  Poro on tunturipeuran sukua, tunturipeuran kesytetty muoto. Tunturipeura on sopeutunut puuttomiin olosuhteisiin.  Poro on  vaikeuksissa jo porotalousalueen eteläosissa vaikka väen väkisin sitä siellä ihmisten harmiksi kasvatetaan. Metsäpeura on metsäisten alueitten eläin. Suuurempi kuin poro, voimakkaampi ja hankalammin kesytettävissä esimerkiksi pulkan vetäjäksi kuin tuntuipeuran jälkeläinen.  Metsäpeuralla voimakkaammat vietit, eikä sekään sankoissa riheissä metsissä viihdy, kaipaa aavoimia soita.

    Köppäkynsi

    Jos nyt sattuu olemaan 100 hehtaaria metsänpohjaa joutilaana, niin yhtä hyvin siihen voi perustaa porotarhan, kuten tässä jutussa on kerrottu:

    https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1f2d969f-cb87-4218-9ab5-3c129d9ddb63

    Sen mukaan poronhoito on muuttunut tehokkaaksi kasvatukseksi, joka muistuttaa lampaan tai lihanaudan kasvatusta.

Esillä 8 vastausta, 31 - 38 (kaikkiaan 38)