Keskustelut Metsänhoito Kysymys hakkuukoneen kuljettajille

  • Tämä aihe sisältää 37 vastausta, 13 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Avatarjees h-valta toimesta.
Esillä 7 vastausta, 31 - 37 (kaikkiaan 37)
  • mehtäukko

    ”…tulee pärjäämään..”, ei mitenkään, ellei ole halua ja pitkäjänteisyyttä opetella. Joistakin ei tule konekuskeja koskaan, sillä korvien välissä ahistaa. Näitä ei pitäisi laskea konekouluihin pilaamaan toisten opiskelua.

    Jalmari Kolu

    No annoin korjuupuolelle palautetta. Yhtiö joka omistaa kaluston on ns. vanhanliiton miesten ja hyvässä maineessa. Koneita kaikkiaan pari kymmentä.

    Tämä kaveri  kuitenkin sitä kovaa eliittiä, joka on koulun ja hakkuukoneopetuksen läpäissyt jo sillä tasolla että valmiudet työhön on olemassa. Läpäiseehän niitäkin jotka päätyvät ajamaan traktoria turvesuolle tai lakaisukonetta torille.

    Jalmari Kolu

    Asiasta vielä sen verran että esimerkkikuvassa ajomatka 300m, korkeuskäyrien mukaan korkeuseroa tuolla matkalla 40 metriä. Eli kaltevuusprosentti 13.

    Yksityisen maalta 80-luvun lopussa 13 000m3 metsurihakkuuna ja ajokoneina Ponsse S15. Kyseinen kohde tulee ensiharvennukseen lähivuosina. Mitenhän nykynuoret meinaa selvitä?

    https://aijaa.com/KJWzpn

    Jätkä

    Joskus aikojen alussa teetti MH uudistusalojen muokkauksen läpi valtakunnan kyntämällä ns. ”Syväkyntöauroilla” viiden metrin välein matalan ojan, jonka reunoilta siipi vielä pyyhkäisi yleensä kuntan pois ja se työnnettiin ojasta syntyneen palkin kera sivuun. Sellaista auraa sanottiin palleauraksi, koska syntyi aurauspalle. Istutus tehtiin ”jätkän polulle” taikka palteeseen.

    Tulipa jostain Pohjois-Karjalasta  tai Pohjois-Pohjanmaalta urakoitsija, joka oli voittanut tarjouskilpailun Suomen auraamisesta päästä päähän.

    Lokkeri vetokoneena ja asuntovaunut ynnä lavetit ja muut.

    Tuli ensimmäiselle kuviolle Virroilla ja aloitti työt: Ei tullut ”Lasta eikä paskaa”. Niin paljon hakkuutähdettä, että aura ei mennyt maahan asti ja niin vaihteleva maasto, että Lokkeri ei pystynyt liikkumaan vastamäkeen kuin tyhjiltään.

    Viikon – Pari – urakoitsija taisteli, ajoi Lokkerin lavetille ja lähti. Taisi Kurulaiset konemiehet tehdä kyntöhommat siitä eteenpäin, eivät olleet Pohjoisen miehet olleet oikeassa savotassa kunnolla edes turisteina sitä ennen.

    suorittava porras suorittava porras

    Tuonne aikaisempiin kommentteihin , että rinne on paha. Jos telat eivät pidä ,eikä hakkuutähdettä saada tarpeeksi urille pitoa parantamaan, on nostettava kädet ylös ja lähdettävä toiselle savotalle. Avohakkuu voi vielä onnistua kohtalaisen jyrkässä rinteessä , mutta harvennus voi olla jo ylivoimaista.

    Rukopiikki

    Taidanpa tietää tuon urakoitsijan. Jätkänpolkuun on nopea istuttaa. Paltteeseen sitten jos jätkänpolussa liian märkää.

    jees h-valta

    Ranelta halveksittava kommentti. Miksi hyökätä asiallisessa metsäkeskustelussa henkilöön kohdistaen. Pitää vissiin tuumata että kepu-li  on todella pitkäpiimäistä laatua.

Esillä 7 vastausta, 31 - 37 (kaikkiaan 37)