› Keskustelut › Metsänhoito › Kuusen kasvatus

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 37)
1 2 3 4

  • Kuusen kasvatus

    Sent on: 9.4.2023, 20:29

    Sahalan kartanon mallin mukaan ajattelin et tarvitaan keskustelua kuusen kasvatusmalleista.

    Meillä on kuusikot istutettu tiheään, parhaimmillaan (pahimmillaan? ) 2000-2500 /ha. Istutus heti avohakkuun jälkeen, raivaus tarpeen mukaan 1-2 kertaa.

    Ensiharvennukset tähän mennessä useimmiten metsurihakkuuna, noin 17-20 v iässä. Kertymä yleensä noin 40-60 mottia / ha.  Runkoluku n. 1400 jäljellä

    Toinen harvennus tulee todella nopeasti vastaan, viimeistään 5-8v ensihatvennuksesta. Tämä on yleensä ollut motohakkuu. Kertymä yleensä 60 mottia. Kolmas harvennus on yleensä kuusikon ollessa n 35-40v, silloin keskiläpimitta yleensä 25cm ja pituus 20-22m. Kertymä on yleensä 100  mottia. Toisen harvennuksen jälkeen pystyssä on 900 runkoa ja kolmannen jälkeen 600 kpl.

    Meillä on tavoitteena päätehakkuu viimeistään 50v iässä, jolloin puut ovat keskimäärin kuution kokoisia ja hehtaarilla on vähintään 400 mottia.

    Syy kolmen harvennuksen taktiikkaan on erittäin rehevät mat ( omt , lehto) , omatoimisuus sekä tarve välttää tuuli – ja kirjanpainajatuhot, joista molemmista ikvävä kyllä on huonot kokemukset.

    Millaiset muiden kuusen kasvatus ohjeet on?

    Tekijä
    Kuusiuskova
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsäkupsa Metsäkupsa 9.4.2023, 21:05

    Uudistaminen on tehty kuumana ketjuna, jolloin vatukko ym. antaa vuoden lisäaikaa . Taimia kuusella istutettu 1600-2000 kpl, jonka lisäksi useimmiten luonto mäntyä ja koivua ainakin kymmenyksen antaa. Kolme harvennusta on aivan välttämätöntä, muutoin latvus supistuu myös kuusella salakavalasti. Pääpiirteittäin Kuusiuskovaisen hengenheimolaisen malliin, joskin 5- vuotta myöhemmällä kaavalla toimenpiteet. Motolla on kaikki tehty tällä vuosituhannella, hovihakkaajat kyllä metsuritasoon ovat yltäneet.

    Gla Gla 9.4.2023, 22:08

    En istuta 100% kuusta mihinkään. Suhteet, puulajit, ravinteisuudet ja edellisen puusukupolven juurikäävän määrä vaihtelee, joten tapauskohtaisesti näppituntumalla mennään ja raivauksella säädetään lopputulos sitä tukien, mitä luonto tarjoaa. Ei ihmisen pidä leikkiä viisaampaa kuin on.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 9.4.2023, 23:56

    Meillä ei istuteta kuusta lainkaan. Tässä toimi saha (konkurssin jälkeen laitteet toiseen paikkaan siirrettynä työllistivät parhaimmillaan 150 henkilöä) toistasataa vuotta sitten ja kuuselleuudistuksia on tehty jopa kolme perättäistä sukupolvea sen vaikutuspiirissä. Kasvu taantuu rajusti. Syväjuuristen männyn ja rauduskoivun jälkeen kasvu jatkuu hyvänä. Nykyisin tiedetään, että lahoavat puut ovat keskeisessä roolissa metsäekosysteemin typenkierrossa (hajottajat ottavat ilmasta typpeä).

    jees h-valta 10.4.2023, 08:41

    En myös istuta kuusta lainkaan. Koivua kuusen tilalle. Nytkin kaatui yksi vanha kuusikko ennen pääsiäistä ja siihen tulee rauduskoivua ja mäntyä tilalle. Maastotyypin mukaan tietysti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.4.2023, 09:48

    Reheville heinittyville paikoille on mennyt vaihtelevasti kuusta, koivua, lehtikuustakin. Ilmastonmuutoksen edetessä kannattaisi pyrkiä kuusella kiertoajan lyhentämiseen ja harvennuskertojen vähentämiseen. Aloitus harvemmasta asennosta luontaista sekapuuston täydennystä hyödyntäen kaikilla puulajeilla, pitäen hoidon päähuomio latvusten kunnossa. Lisäksi kuusen alikasvosten hyödyntämiseen koivun alla. Tarvitaan päivitys tältä osin Tapion metsänhoidon suosituksiin, eli alemmat istutustiheydet sisältävä kasvatusohjelma kuuselle.

    Tomperi 10.4.2023, 09:57

    Kuusiuskova, kuulostaa ihan Saksan mallilta mutta lyhyempi kiertoaika, Sakssassa pidempi kiertoaika ja lievemmät harvennukset.   Tuolla tavalla et tavoittle tai saavut korkeata kuusen teknistä laatua esimerkiksi vaativampaan rakentamiseem¨´n mutta soveltuu varsin hyvin tähän Suomalaiseen systeemiin, valtaosa tutotetusta pusta on kuitupuuta siis selluteollisuuden tarpeisiin. Tässä keskusteluketjussa pitäisi pitäisi vielä huomioida yksi asia, maalajio ja maalajin merkitys. Ehkä se ois oma ketjunsa aihe,,,,,

     

     

    Metät kunnossa! 10.4.2023, 10:00

    Kuuset on istutettu. En osta enää yhtään kuusen taimea. Mänty ja koivu + jonkin luontaisen kuusen saatan raivauksessa säästää. En luota enää edes nopeaan ja lannoittamalla piristettyyn kiertoon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.4.2023, 10:07

    Rehevillä pohjilla ei kannata lannoittaa typellä, koska silloin sitä voi olla jo liikaa suhteessa muihin ravinteisiin. Sadeveden mukana sitä tulee kuitenkin koko ajan lisää.

    Nopeampaan kiertoon pyrkivä alentaa istutustiheyttä. Ei liene todisteita siitä että alempi tiheys lisäisi tuuli- tai kirjanpainajatuhoja, koska puut ovat alusta saakka eläneet alemman tiheyden oloissa. Tuhoja tulee enemmän silloin kun tuuli- tai valo-olosuhteet muuttuvat eli heti harvennuksen jälkeen (tai avohakkuun jälkeen paljastuneessa reunametsässä).

    Tomperi 10.4.2023, 10:15

    ”Nopeampaan kiertoon pyrkivä alentaa istutustiheyttä. ”   Mihin laskelmaan tämä perustuu?  Ja kuinka paljon kannattaa laentaa?

     

    Panu Panu 10.4.2023, 10:26

    Jos taimi maksaa 25s, istutus 30s ja 2500 mätästä 600€/ha niin uudistuksen hinnaksi tulee noin 2000€/ha. Ehkä se kannattaa mutta itse pyrin selviämään uudistuksesta noin 1000€/ha, kasvatustiheys EH:een asti noin 2000/ha luontaisia taimia hyödyntäen.

    Tähän voi tietysti sanoa, että ”teen itse kaiken eikä maksa mitään” mutta kyllä yrittäjän työllekin pitää laskea hinta jos taloudellista tulosta oikeasti lasketaan.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 37)
1 2 3 4