Keskustelut Metsänomistus Kuka tarvitsee metsälakia ja miksi ?

  • Tämä aihe sisältää 34 vastausta, 15 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten AvatarNostokoukku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 34)
  • Kuka tarvitsee metsälakia ja miksi ?

    Kuka tarvitsee metsälakia?

    Erkki Lähde
    metsänhoidon emeritusprofessori
    Hyvinkää

    Metsälain uudistustyö on melkein loppusuoralla. Lain voimalla metsät eivät kasva, vaan siihen tarvitaan luonnonvoimia. Metsät kasvavat omaa tahtiaan eivätkä esimerkiksi hakkuut siihen juurikaan vaikuta.

    Kuka sitten tarvitsee metsälakia? Tavalliset ihmiset eivät sitä tarvitse, eivätkä metsänomistajatkaan. Metsän metsänä säilyttävät hakkuut on jopa kielletty. Laki on heille vain kiusankappale. Metsänomistaja tosin tarvitsisi omaisuudelleen lain suojaa esimerkiksi naapurin avohakkuita vastaan. Metsälailla ei kuitenkaan ole koskaan haluttu tehdä tällaisia toisten omistusoikeuksia tai luontoa kunnioittavia ratkaisuja.

    Eduskunta säätää virkamiesten valmiiksi valmistelemia lakeja. Ilmeisesti kansanedustajatkaan eivät siten metsälakia tarvitse. Lakia tarvitsevat vain metsäviranomaiset. Ihmettelyn aiheeksi jää, pitääkö veronmaksajien ylläpitää tällaista metsien ja kansalaisten kannalta haitallista toimintaa?

  • hemputtaja

    Voi tokkiinsa.

    Eikö roffatasaon tittelin hankkinut tiedä miksi metsälakia tarvitaan.

    Kerron. Ihan samasta syystä kuin alkujaankin. Meno metsissä oli räävitöntä. Asialla olivat niin omistajat kuin puun ostajatkin.

    Yksityisestä omistuksesta huolimatta metsät ovat kansallisomaisuutta ja niihin on kansa verovaroja myös melkoisesti satsannut.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Kyllä tuossa ekin jutussa on ainakin yksi kohta tiukkaa asiaa: ”…luontoa kunnioittavia ratkaisuja…”

    Biodiversiteettipuoli on pahasti hukassa. Pääsyyllisiä ovat intohimoiset hirvenmetsästyksenharrastajat (”intohimoiset hirvenmetsästyksenharrastajat” poimin HS:n sivuilta, jossa oli tälläkin palstalla aktiivisesti esiintyvän surullisenkuuluisan don quijotemaisen hahmon merkkipäivähaastattelu), joista vain 40000 on metsänomistajia.

    Pieni vähemmistö, alle 6% metsänomistajista.

    Der Steppenwolf

    hemputtaja

    ”Metsänomistajat” ???? On ilmeisesti kaikkien metsänomistajien vankkumaton puolustaja.

    Ymmärtäisin, jos jatkona olisi ”ry”, mutta liekö nyt vain tarkoitus harhauttaa.

    Teksti kulkee prof. Erkki Lähteen nimissä. Eri asia sitten onko hän sen kirjoittaja. Aikoinaan hän oli Vantaalla demarien ehdokkaana.

    Onko kyse vaalilaukauksesta vai vielä pahemmasta. Ovatko demarit värvänneet professorin metsälakiasiantuntijakseen.

    Anton C. toteaa: ”Kyllä tuossa ekin jutussa on ainakin yksi kohta tiukkaa asiaa: ”…luontoa kunnioittavia ratkaisuja…””.

    Vastaan: ”Katin kontit.”. Se on vain tavanomaista kosiskelujargonia, jolla ei tarkoiteta mitään – jaa korjaan, tarkoitetaan vain jatkuvaa kasvatusta.

    Jo ensimmäinen Metsälaki oli aikoinaan luontoa kunnioittava ratkaisu. Sama koskee seuraaviakin.

    Tietysti lakiin voidaan lisätä velvoite: ”Aina kun metsänomistaja tapaa viherpiiperön, hänen on otettava lakki päästä.”

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Kyllä tuo ekin kirjoitus oli hellssingsingin sanomissa, allekirjoituksella: Erkki Lähde.

    Der Steppenwolf

    Jousimies

    Kyllä nyt pahasti näyttää siltä, että professori alkaa olla niin sanotusti pihalla, anteeksi vain.
    Ettäkö ne metsälait olisi säädetty ihan vaan metsäviranomaisia varten?
    Eikös se asia ole ihan toisin päin? Viranomaisethan ovat lakeja valvova elin, ei niitä säätävä.
    Samalla logiikalla kai sitten liikennettä säänteleviä lakeja tarvitsevat vain liikennettä valvovat poliisit?
    Olenko nyt ihan väärässä, kun minulla on ollut sellainen käsitys, että lakeja säätää eduskunta ja lait ovat ”lähtökohtaisesti” säädetty koko yhteiskunnan tarpeita ja parasta ajatellen?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsälakia tarvitaan siksi että kansantaloutemmme on niin riippuvainen metsästä raaka-ainepohjana. Tämä ei muutu tulevaisuudessakaan, kansakunnan pitää käyttää niitä kilpailuvaltteja mitä on annettu.

    Metsälakityössä mietitään juuri nyt esimerkiksi miten erityiskohteita tulisi käsitellä, millä ehdoin eri-ikäiskasvatus on sallittua ja mitkä puulajit olisivat ns. kasvatuskelpoisia. Esillä on ollut mm. tuottolaskelmia jotka osoittavat että kun ns. vähäarvoiset lehtipuut syntyvät ilmaiseksi, on niistä saatavissa kohtuullinen ja toisinaan hyväkin tuotto lyhyellä kiertoajalla. Energiapuuna tai erikoispuuna. Jos samalla juurikääpä poistuu metsästä, tuloslaskelma paranee entisestään.

    mehänpoika

    Metsälakia tarvitsee yhteiskunta siksi, että metsän raaka-ainepohja kehittyisi myönteisesti teollisuuden raaka-ainepohjana ja kansakunnan kaikenlaista hyvinvointian varten. Tämä periaate pitäisi pitää kirkkaana myös tulevan metsälain säädöksissä.

    Valitettavasti valtionhallintoon on pesiytynyt itsekkäitä ja aivan toiseen suuntaan ohjaavia voimia, jotka omia tarkoitusperiään ja tutkimuslaitosten tarkoitushakuisia tutkimuksia käyttäen ovat jo pitkään pyrkineet muuttamaan myös yksityisten metsät metsästysmatkailun kohteiksi. Siitä ei ilmeisesti pitemmän päälle hyvää seuraa kansakunnallemme.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hesarissa oli juttua että kalastuslakia oltaisiin ehdotettu muutettavaksi siten että kalastuskuntien vesillä saisi käyttää kalastusseurueita nimellistä korvausta vastaan. Jos tämä toteutuisi, olisi looginen seuraava askel tehdä sama uudistus metsästysoikeuksille. Uutisen mukaan ainoa kansanedustaja joka protestoi oli Ahvenanmaalta, jossa ko. laki ei edes olisi voimassa.

    Edunvalvonta on tainnut torkahtaa tässä kohtaa. Eikös markkinataloudessa tällaiset asiat ole sovittavissa: kalastuskunta voi vuokrata vedet kohtuullista korvausta vastaan, jos haluaa. Samoin voi tehdä metsästysoikeuksien haltija (ei kylläkään metsästysseura vaan maanomistaja).

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    On todennäköistä että uudessakin metsälaissa määritellään ns. kasvatuskelpoiset puulajit. Olisiko jo aika laajentaa sallittujen puulajien valikoimaa, seuraavista syistä:

    -lehtipuuvaihe on tarpeen tyvilahon vaivaamissa kuusikoissa sienitartunnan hävittämiseksi
    -lehtipuusto syntyy yleensä ilmaiseksi joten uudistamisen kannattavuus paranee, jos niitä sallitaan sekapuuna
    -halvat lehtipuut parantavat maata
    -lyhytikäiset lehtipuut ml. hieskoivu voidaan poistaa harvennuksissa energiapuuksi ja kuiduksi
    -puusepät tarvitsevat varta varten kasvatettuja ja hoidettuja (lue: järeytyneitä) lehtipuustoja, esim. pihlaja, leppä, tervaleppä

    jees h-valta

    A.Jalkasen kaas lämpimästi samaa mieltä.
    Lehtipuusta varsinkin koivusta alkaa jo olla jopa pulaa aivan polttopuurintamallakin. Sitä paitsi tuonti ulkoa vain pahentaa pöljyyden makua koko lehtipuun asemassa.
    Metsänkäsittelyn varhaisvaiheen hoito uusiin puihin kokonaan.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 34)