Keskustelut Metsänhoito Kontortan kasvatustiheys

  • Tämä aihe sisältää 13 vastausta, 9 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 11 vuotta, sitten AvatarPete toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
  • Kontortan kasvatustiheys

    Tässä pähkäilen parin kontartakuvion kasvatustiheyksiä, kun ne aikanaan ovat tulossa ensiharvennukseen. Käsitykseni mukaan kontortaa pitäisi kasvattaa tavallista tiheämpänä, mutta mikähän tuo kasvatustiheys voisi olla Pudasjärven korkeudella?

  • Koiramies Koiramies

    nosto

    suorittava porras suorittava porras

    Katso kuva :lukijoiden kuvat , sivu 7 ”Tiheä kasvatus , taitolaji vai uhkapeliä”

    Kuvassa oli ensiharvennus hiukan myöhässä. Lisäksi puut kasvoivat yleisesti pareittain , lähes kiinni toisissaan. Lumi tekee äkkiä rumaa jälkeä varsinkin korkeilla paikoilla . Kasvatustiheyden kanssa pitää olla erityisen tarkkana.

    torppari

    kontorta puu ei tarvitse harvennusta. istutus tiheys 3000 – 5000 kpl/ha. istutuksesta pääte hakkuusseen menee n. 5 vuotta. kasvaa kesät talvet suomen oloissa. jos routaa yli metri niin kasvu hidastuu. (kauppa käy vain sopimus asiakkaille)

    jees h-valta

    Onpas nopia puulaji!

    Koiramies Koiramies

    Törmäsin tuohon kuvaan (”Tiheä kasvatus, taitolaji vai uhkapeliä”) kun ”kuukelilla” etsin tietoa kontortasta. Aika karua katsottavaa. Siitäpä tämä kysely tästä tiheydestä lähti liikkeelle. Kokemus kun tästä metsänkasvatuksesta on aika olematonta ja kontortasta vielä vähempätä
    Omien kuvioiden kasvuolosuhteet ovat suurin piirtein samat, pohjoiseen viettävällä jyrkällä rinteellä 160m -180m korkeuskäyrien välissä. Pari vuotta vahan metsäsuunnitelman mukaan noissa kuvioissa tiheydet olivat 2030 (1380 kontorta +650 kuusta ja koivua) ja 3490. Ikää noilla noin 20v (4*päätehakkuun verran, olisko torpparilta joku numero tippunut pois?) ja pituutta 7-8m. M-suunitelman mukaanhan mitään kiirettä ei ole, mutta melko viidakolta se nyt näyttää.

    Kuitupuunkasvattaja

    Oma pieni kokeilu oli peltoheitolla ja varsinaista kuviotakaan tuosta ei tullut. Uskon kyllä, että puu kasvaa rehevillä mailla helpostikin tuossa 5000 kpl/ha tiheydessä. Vertailun vuoksi puolalaiset istuttavat paikoin mäntyä 30 000kpl/ha ja siitä otetaan sitten keppejä harvennellen sitten jokatoinenpois -tyyliin. Eipähän tule liian isoja oksia.

    Ensiharvennuksen kauppa kontortalla onnistui männyn mukana ja kuitu laitettiin mäntypinoon ja meni sulfaattikeittoon SE-yhtiölle. SE:llä on kokemuksia Ruotsista sen verran paljon, että kontorta keittyy siinä missä mäntykin. Tietenkin viisasta on miettiä jo viljelmää perustettaessa, että mihin tavara menee ja jos mahdollista, niin hyvä optiosopimus kaupasta.

    Päätehakkuuikä lienee siinä 50 vuoden nurkilla. Voi onnistua kasvattaa pidempäänkin, jos tukit menisivät esim. pikkusahalle. Tämä pikkusahamahdollisuus tietenkin vaikeutuu 1.7.2013 jälkeen, kun Brysselin byrokraatit on saatu lobattua sahatavaran CE-merkkipakon taakse.

    Kontorta muuten kasvaa alkukesästä helposti 50-100 cm vuosikasvun ja syksyllä tulee toinen 10-30 cm kasvu. Tämä loppukesän kasvu tulee ainakin nuorena ja lämpiminä kesinä. Aivan talvella se ei tietenkään kasva, mutta kohtuu myöhään nuo syyskasvut puutuvat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Voisi katsella vihreitä latvuksia, joiden avulla kasvu tapahtuu. Vihreää olisi varmaan hyvä olla kolmannes pituudesta. Jos alkaa mennä alle, sitten voisi harventaa.

    Kurki

    Kasvatustiheys lienee sama kuin männyllä, sillä toissapäivänä täällä Kainuussa kävin katsomassa myynnissä olevaa metsäpalstaa, jossa oli 35 ha kuvio, jossa kasvoi 25 vuotias hyvin kasvanut 9..10m pitkä männyntaimikko, jonka sekaan oli istutettu kontortaa.

    Eipä kontorta juuri erottunut yhtään edukseen mäntyjen seassa kasvaneena. Olivat kasvaneet pituutta ja paksuutta suurinpiirtein mäntyjen tahtiin. Mitään toista kasvukiehkuraa ei olleet ainakaan kasvaneet.
    Mutta ikävä kyllä tällä auratulla kuviolla ainakin 95% kontortapuista oli ensimmäisen tukin matkalta lenkoja verrattuna mäntyihin, joissa lenkoisuus oli n.15-25%.

    Eli ensiharvennuksessa 10 vuoden päästä kaikki kontortat tulevat poistettavaksi, sillä eivät ole tukiksi kasvatuskelpoisia.

    Lisäksi suuri osa puista yli puolet oli hirvien vioittamia eli kuorta oli syöty parhaimmillaan metrin korkeudelta puun ympäri.
    Ja menneiden vuosien syönnit olivat nyt näkyvissä pahoina koroina, joka pilaa sitten suorankin rungon.

    En ymmärrä kontortan kasvatuksen innostusta Suomessa.
    Kasvavat lenkoa, vaihtavat latvaa, eivätkä ole yhtään kovempi kasvuisia kuin suomalainen mänty.

    Lähetin kuvan ”Lukijoiden kuviin” näistä syödyitä kontortapuista eilen, mutta eipä näy vielä kuviin tulleen.

    Kuitupuunkasvattaja

    Kurki on siinä mielessä oikeassa, että kontorta ei tuo mitään huippuetua kotimaiseen mäntyyn verrattuna.

    Kerroppa Kurki vielä, että oliko kohde Paltamossa ja UPM:n mailla? Siellä oli muistaakseni yksi kohde, josta Metlakin teki kontortan kasvatuskokeiden seurantaa ja siitä on Metlan raporttikin. Muistaakseni kasvatustiheydet olivat kokeessa noin 2000-6400 tainta hehtaarille. Onhan näitä kontortakohteita toki mm. yhtiöiden ja Metsähallituksen mailla kymmenittäin.

    Omalla peltoheitolla kontorta kasvaa kyllä paremmin kuin kotimainen mänty, koska maaperä on rehevää. Metsätalouspuuna raudus voittaa ainakin tuolla kohteella kontortan, koska sitä on vieressä.

    Jos kontortasta olisi kunnolla männyn haastajaksi, ruotsalaiset olisivat lisänneet kontortan viljelyä huomattavasti. Siellähän kontortaa on käytetty kohtuu laajasti ja pidempään kuin Suomessa. Yksi syy innostuksen lopahtamiseen olivat sienitaudit.

    Kontortasta kannattaa muistaa, että se on pioneeripuulaji, joka innostuu Pohjois-Amerikassa kasvamaan etenkin metsäpalojen jälkeen. Kävytkin avautuvat ja siemen itää kunnolla vasta lämpökäsittelyn jälkeen.

    suorittava porras suorittava porras

    Täällä Keski-Suomessa kontorta oli kasvanut selkeästi tavallista mäntyä nopeammin. Harventamallani kuviolla (kuva) oli jopa 400 litran runkoja . Tavallisen männyn tilavuus oli max 200 litraa. Kyseessä oli hiukan myöhästynyt ensiharvennus , jossa poistettavien runkojen keskitilavuus oli hiukan päälle 100 litraa / runko.

    Toisissaan kiinni kasvaneet puut olivat kärsineet eniten . Toispuolinen lumikuorma on kontortalle kohtalokasta. Molemmat rungot olivat monessa tapuksessa katkenneet. Hirvien syönnöksiä ei ollut havaittavissa , mutta suoraa runkoa sai hakemalla hakea.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)