› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhojen todellinen määrä MTK:n mukaan

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 137)
1 2 3 … 12 13 14

  • Hirvituhojen todellinen määrä MTK:n mukaan

    Sent on: 5.10.2012, 19:19

    MTK kirjoitti 20.9.2012:
    ”Hirvilupien vähentämisestä käytävässä keskustelussa on unohdettu metsänomistajien ja maanviljelijöiden edut.”

    Allekirjoittajina metsävastaava mikko tiirola ja byroon lakimies vesa malila.

    He jatkavat: ”Etelä-Suomessa hirvituhoja on 19%:lla kaikista puuntuotannon metsämaan taimikoista.”

    Etelä-suomessa on 2010 kaikista uudistusaloista ollut hirvelle kelpaamatonta kuusta 72%. Mäntyä 25% ja koivua 3%.
    Näinollen maan eteläpuoliskon hirville kelpaavista taimikoista hirvet ovat tuhonneet 67,86%.

    Eikä tässä vielä kaikki: ”Pohjois-Suomessa hirvituhoja on vielä suuremmalla osuudella.”

    Der Steppenwolf

    Tekijä
    Anton Chigurh Anton Chigurh
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • 6 m3 6 m3 9.10.2012, 07:45

    Tänne tämä piti laittaa eikä symbioosiin.

    Tuen harrastelijan ja suorittavan portaan näkemyksiä.
    Yhteisomistuksessa olevita metsistä tehtiin taannoin ”iso jako”.
    Kävin alueet läpi tiheällä kammalla ennen tuota toimitusta.
    Hirvien aiheuttamia laaja mittaisia tuhoja ei ollut taimikoissa.
    Enemmänkin hoitorästien (Kemera tukiin sidotut toimenpiteet) aiheuttamia laatu vaurioita, sekä todennäköisesti liian harvaan istutettujen ja väärää alkuperää olevien taimien aiheuttamaa oksaisuutta ja muita laatu puutteita.
    Palstoilla ei sijaitse yhtään kusetettua aluetta. Vaan uudistamisissa on tähdätty aina männylle.

    Suurin osa alueista oli neljänkymmenen molemmin puolin olevia nuoria kasvatusmetsiä.

    Alueilla ei toki sijaitse hirveitten laajamittaisia talvilaitumia.
    Alueella elelee hirviä, metsäpeuroja, karhuja ja susia.
    ”Big five” sarjasta puuttuu yksi.
    Alueelle syntyneet kuusikot ovat luontaisesti syntyneitä, siellä hirvet ovat oppineen napsimaan jossain määrin myös kuusen latvakasvuja.

    Alueet sijaitsevat idempänä kuin harrastelijan.

    6 m3 6 m3 10.10.2012, 06:42

    Se Hornetti laskennan ehdottaja olin minä.
    Menetelmähän olisi suhtkoht aukoton, tulis ne taajama hirvetkin laskettua.

    Hyvä nähdä että joku voi esittää asioita hymynkare suupielessään.
    Eikä väännä tutkimustuloksia otsa rypyssä ja hampaat irvessä.
    Pisteet harrastelijalle.

    Gla Gla 10.10.2012, 07:25

    Harrastelija: ”- hirvivahingot 70 ha:lla, se tipahti n. puoleen 2010 vuodesta. Koko metsäalaan (26 300 000 ha) verattuna se on 0,000266 %.”

    Miten tuollaiseen lukuun päädyit?

    Harrastelija: ”Puuvaranto on Suomessa suurin sitten 1980-luvun, liekö edes silloinkaan ollut enemmän, koska metsämaata on lisätty kaikenlaisilla hoitotoimenpiteillä.
    …
    Suomen metsät kestää kyllä sorkkaeläinden laiduntamista 2-3 / hirveä tuhannella hehtaarilla.
    Eli paljon melua mehänpoika tyhjästä 🙂 ”

    Ei synny tämä melu tyhjästä. Puuta meillä kyllä on enemmän kuin aikana, jolloin asiaa on tilastoitu. Mutta satsaukset, joita puun määrän kasvattamiseksi vuosikymmenien mittaan on tehty, ovat olleet valtavia. Ei todellakaan ole syytä väheksyä työtä ja syöttää tulosta hirville.

    Olennaista on kuitenkin se, kuinka taloudellisesti raaka-aineketju toimii. Vaikka puuta kuutiomääräisesti olisikin paljon, ei tuottajaa, korjuu-urakoitsijaa, eikä ostajaa lämmitä viallisten puiden korjuu huonosta leimikosta. Jos tavoitteena olisi hakettaa metsät, ei asialla olisi niin väliä, mutta kun tavoitteet useimmilla on pikkuisen kunnianhimoisemmat.

    Jos keskiarvoksi eteläisessä Suomessa saataisiin 2 hirveä/1000 ha, tilanne olisi minun mielestäni aika hyvä. Mutta koska kanta on nyt n. kolmanneksen suurempi, ei se uskoakseni useimpia aktiivisia puuntuottajia tyydytä.

    mehänpoika 10.10.2012, 08:17

    Ja nyt otsikon aiheeseen!

    Hirvituhojen todellinen suuri määrä aiheuttaa talouselämään runsaasti negatiivisia kerrannaisvaikutuksia. Nekin pitäisi laskea mukaan hirvituhoihin siksi, että päättäjät ymmärtäisivät tehdä hirvipolitiikkaan oikeansuuntaiset ja riittävän voimakkaat muutokset.

    Nytkin kuluvalle hirvestyskaudelle tehtiin muutos väärään suuntaan ja vielä käsittämättömän voimallisesti. Leikattiinhan hirvenpyyntilupia 1/3 edellisestä vuodesta.

    Kerrannaisvaikutuksia syntyy metsätaimikoiden hirvituhoista jo siksi, että hirvien tärvelemä taimikko aiheuttaa metsän tuoton määrällisen ja laadullisen alenemisen koko kiertoajalle. Lähinnä maapohjasta ja puulajista riippuva metsän kiertoaika on yleensä 40-100 vuotta.

    Metsän tuoton aleneminen vähentää metsänomistajien puunmyyntituloja. Samalla valtion puunmyyntiverokertymä vähenee. Myös laadukkaan raaka-aineen saanti sahoille ja vaneritehtaille heikkenee. Nämä heikentävät teollisuuden kilpailukykyä ja vähentävät vientituloja.

    Raaka-aine (tässä tapauksessa puu) on yksi kolmesta tuotannontekijöistä. Hoidettu metsä kasvaa puuraaka-ainetta maapohjan ravinteiden, veden ja auringon lämpöenergian avulla meillä Suomessa omalla maaperällä. Hyvin usein juuri hirven on annettu tärvellä tätä ketjua arassa 1-20 vuoden iässä. Yhtä meille niin tarpeellista tuotannon tekijää on heikennetty. Muut tuotannon tekijät, kuten työvoima ja pääoma, ovat olleet siitä kärsimässä.

    Vaikka hirvituho lisää työtä metsien uudistamisessa, ovat aikaisemman työn tulokset valuneet kuin hiekkaan. Sitävastoin puiden korjuussa ja teollisuudessa on selvästi menetetty työmahdollisuuksia. Siten hirvituho lisää, ja on lisännyt jo pitkään, työttömyyttä.

    Pääomia ovat olleet menettämässä ainakin valtiontalous, metsänomistajat ja metsäteollisuus lähi- ja kaukokuljetuksineen.

    köyhälaulaja 11.10.2012, 07:31

    Hoitorästejä useampikin kirjoittaja havainnut hirvituhojen sijaan, okay, kyllähän niitä näkyy, mutta suurimmalta osin näyttäisivät olevan hirvien taimivaiheessa pilalle syömiä, myöhemmin lehtipuun valtaamia ryteikköjä.
    Kyllästymispiste tullut omistajalle siinä vaiheessa kun nähnyt työnsä tuloksen ”valuvan hiekkaan”, vaikkakin rehevämmällä pohjalla.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 4.2.2013, 09:41

    Yritetään lukea tuo aloitus, jos sitä lukutaitoa sattuu löytymään.

    Kysymys kuuluu: onko olemassa hirviongelma?

    Timppa 4.2.2013, 10:02

    Täsmentävä kysymys. Mikä on hirvituho? Onko se esim, kun 5000 taimesta on syöty 500? Aloittaja näyttäisi väittävän, että taimikko on tuhoutunut, vaikka siellä hirvi olisi tehnyt harvennustyötä, joka metsänomistajan olisi pitänyt tehdä. Pitää ensin määritellä käsitteet.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.2.2013, 10:40

    Viljelyjen puulajitilasto kuvaa yhden vuoden uudistamisia ja VMI tilasto maastossa havaittuja vaurioita jotka kertyvät useana vuonna peräkkäin. Alttein vaihe hirvituholle on vasta 2-5 m pituusvaiheessa.

    VMI ryhmät kyllä mittaavat ihan kasvatettavan pääpuulajin tuhoja eikä lehtipuuvesakkoa. Mittaustapa on kuvattu mm. Metsätieteen aikakauskirjan metsävaranumeroissa, jotka ovat käsittääkseni netissä ladattavissa.

    Gla Gla 4.2.2013, 10:54

    Timppa varmaan tarkoittaa esimerkiksi 2 ha alaa, jossa on yhteensä 5000 männyntainta. Jos niistä on syöty 500 eli 250 kpl/ha, onko kyseessä tuho vai luonnon suorittama harvennus.

    Tietenkään luvuista yksin ei voi päätellä koko asiaa. Se selviää vain ko. kuvion arvioimisella. Mutta koska tiedämme, että hirvet ovat ongelma kestävässä puuntuotannossa, on tarpeetonta pohtia, onko 19 vai 16% taimikoista kärsineet todellista haittaa aiheuttavia hirvituhoja. Joka tapauksessa vahinkoa syntyy liikaa ja kuten Anton alussa totesi, ne kohdistuvat muihin puulajeihin kuin kuuseen. Lisäksi lukujen päälle tulee juurikääpäiselle tai männylle soveltuvalle kuviolle istutetuista kuusista aiheutava tappio, jota ei missään tilastossa näy. Kuten ei sitäkään, että männyn kasvatus edellyttää liki täydellistä yhden lajin ja ikäluokan muodostamaa puustoa, monimuotoisuutta ja maaperän ominaisuuksia ylläpitävää muuta puustoa ei sallita. Samaan aikaan aiheutuu n. 1000 kolaria vuosittain.

    Mistä löytyy se taho, joka nämä faktat huomioiden voi nykyistä menoa puolustaa?

    mehänpoika 4.2.2013, 11:27

    Kyllä Eduskunta on tähän mennessä puolustanut nykyistä menoa, jossa yksityisten metsänomistajien metsätaimikot on valjastettu ilman lupaa hirvenlihan tuotantoon. Ei sieltä viime vuosina ole sadellut aloitteita hirvikannan pienentämiseksi tai pyyntiluvista luopumiseksi. Pelätään suotta seuraavan Eduskuntapaikan puolesta.

    Metsästäjät olisivat avainasemassa. Vuokrasopimusta uusittaessa on kylläkin vakuuteltu hirviä metsästettävän niin paljon, että hirvivahinkoja ei tulisi. Toisin on käynyt. Viimeksi sopimukset piti tehdä kestämään ”toistaiseksi”, joten uusimisia ei tarvitsisi tehdä. No säästyypähän kahvit.

    Ilmeisesti sellaista tahoa, joka pystyisi nykyisen järjettömyyden lopettamaan, on vaikea osoittaa. Hirvipolitiikan johdossa ovat viisaat miehet, mutta he käyttävät taitonsa oman asemansa pöngittämiseen. Valtaosa metsänomistajista taas hyvin vähän välittävät siitä, minkälaista metsää heidän perustamistaan taimikoista tulevaisuudessa tulee. Hirvenlihakimpale jahdikaudella sentään maistuu heistä hyvälle.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 137)
1 2 3 … 12 13 14