Keskustelut Metsänhoito ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

Esillä 10 vastausta, 291 - 300 (kaikkiaan 356)
  • ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

    Merkitty: 

    Kyseinen artikkeli julkaistu metsälehdessä 25.3.2021, mutta kommentointi on jäänyt vähäiseksi. Erikoisesti hirvipolitiikan vaikutus metsien hiilinieluun ja ilmaston lämpenemiseen, sekä myös luontokatoon talousmetsissä, kaipaisi uusia ajatuksia.

    Artikkelin julkaisusta on aikaa yli 8 kk, mutta uutisoinnin sisältö on juuri nyt ajankohtainen. Tuore ympäristöministeri Emma Kari TV-keskustelussa painottaa ilmastokriisin ja luontokriisin torjunnan tärkeyttä. Hänen mukaan esimerkiksi luontokriisin (luontokadon) ratkaiseminen on kokonaan meidän omissa käsissämme. Se ratkeaisi EU:ta myötäillen 30%:n suojelulla vanhoista metsistä alkaen.

    Ainakin minusta tuntuu siltä, että ikääntyneet hirvestystä harrastavat ”jäärät” EU:n ilmastopaneelissa eivät halua vähentää hirvikantojaan ja metsästysmahdollisuuksiaan niin vähäisiksi, että myös lehtipuilla ja männyllä olisi paremmat onnistumisen mahdollisuudet metsiä uudistettaessa.  Sehän olisi selvä vaihtoehto tuollaisille ylisuurille suojelupinta-aloille. Koivumetsät kestäisivät paremmin terveinä ilmaston lämmetessä.

     

     

  • suorittava porras suorittava porras

    Seuramme aktiivijäsen kiertää paikkakunnan kouluissa kertomassa metsästyksestä ja vetää luontokerhoja. Käytössä on myös riistakameroita ,joiden avulla kerholaiset ja koululaiset voivat seurata tapahtumia luonnossa retkien ohella. Voin väittää ,että ko toimintaa vetää paras mahdollinen henkilö siihen tarkoitukseen. Harrasteiden kirjo vaan on tällä hetkellä niin suuri ,että metsästyksen vetovoima ei riitä. Tavallaan olen välittänyt tämän metsästysaktiivinkin tuntoja lukijoille ,kun hänellä riittää tietoa valtakunnan tasolta asti ja toimarin postilta kymmenien vuosien ajalta tältä paikkakunnalta. Hän on kantanut erityistä huolta metsästyksen jatkuvuudesta ja tehnyt asian eteen työmäärän ,josta on saanut lukuisia huomionosoituksia. Lisäksi hän on kasvattanut toimivia koiria eri metsästystarkoituksiin ja saavuttanut huippusijoituksia valtakunnan kilpailuissa. Näitä tyyppejä kasvaa harvassa.

    Tämän lisäksi suhteita koululaisiin ja nuoriin hoitaa seuraamme kuuluva mhy:n asiaan vihkiytynyt toimihenkilö , joka on myös haluttu ja pidetty tiedonjakaja nuorten piirissä. Hän toimii myös yhdyshenkilönä maanomistajien suuntaan . Tarvittava tieto liikkuu ripeästi kumpaankin suuntaan .

    Ensin mainittu henkilö ,kertoi luopuvansa hirvijahdista ja keskittyvänsä nuorten opastamiseen ja jälkimmäinen jäi jahdissa ” puolipäiväiseksi” kiireisiinsä vedoten. Hyvillä tyypeillä on kysyntää muuallakin.

    Kolme rastia viime vuoden hirviporukan osallistujalistaan vaikuttaa varmasti jahdin tuloksiin. Kun koiranohjaaja on metsässä ja puolet porukasta on suojaamassa koiraa valtatien vaaroilta ,ei passiin montaa miestä jää=3.

     

    Nostokoukku

    Hirvetkin ovat nykyaikaistuneet. Ne lukevat Tekniikan Maailmaa ja tietävät mitä kulkusuunnan edestä kuuluva hiluxin romina tarkoittaa. Lisäksi niillä on käytössä Maanmittaulaitoksen kartta-aineisto. Siitä ne valitsevat hirviporukoihin kuulumattomien metsänomistajien taimikot talvilaitumikseen. Niillä on yhteinen päätös, että hirvimiesten taimikoihin ei mennä.

    Gla Gla

    Hirvikolari katkaisi Helsingin ja Turun välisen junaliikenteen

    https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-201047

    Orfeus

    Mehänpojan leipäteksi aiheeseen on asiaa. Ehkä suurien hirvikantojen kannattajia ei voi jääriksi kuitenkaan kutsua. Kyse on siitä, että metsästyksen edunvalvojista – Suomen riistakeskuksesta ja myötäillen  Suomen Metsästäjäliitosta – on tullut valtio valtiossa: Hirvi- ja peurakannoista päättävät alueelliset riistaneuvostot, joissa pääasiassa on metsästäjiä. Ne eivät piittaa kuulemistilaisuuksissa saamistaan sidosryhmien toiveista ja tavoitetiheydet jätetään liian suuriksi männyn ja koivun kasvatusta ajatelle. Lain perimmäinen idea ei toteudu. Tämä suuntaa  metsän kasvatusta tuhojen pelossa kuusiin, jotka ovat mäntyä ja koivua arempia ilmastotuhoille. Metästäjät eivät tunnu myöskään pystyvän hillitsemaan esimerkiksi vieraslaji peuran leviämistä etelässä ja lounaassa. Verotusta pitäisi suunata naaraisiin, lopettaa peurojen ruokinta houkuttelua lukuunottamatta. Hirvikannat kyllä pystyttäisiin hillitsemään, jos tahtoa löytyisi. Hirvi- ja peuramäärien hillitsemiseen tarvitaan järeitä otteita. Ministeri Lepällä oli itsekin metsästäjänä olevana vähentämiseen selkeä kanta, mutta tähän asti Sairi Essayah ei asiaa oikein näytä ymmärtävät, vaikka koettaa asiantuntevasti maa- ja metsätalousministerinä nyt esiintyäkin. Kristilliselle puolueelle on tärkeintä myötäillä muita kaikissa muissa kuin Israelin ja aborttien kysymyksissä!

    Nostokoukku

    Kuusettumisen ei johdu hirvistä.

    suorittava porras suorittava porras

    Tässäkin ketjussa haukutaan väärää puuta autuaan tietämättömänä siitä, missä mennään. Eihän riistahallintoa voi syyttää ,jos metsästäjät eivät kaada kaikkia lupien mahdollistamia hirviä.

    Liian vähän saa huomiota se seikka ,että on luotu työkalut puuttua hirvikannan kasvuun ajoissa. Viidessä vuodessa kantaa saatiin alas kolmannes ja nyt ollaan 1990-luvun puolivälin tasossa ,joka on vain puolet vuosituhannen vaihteen ennätysmääristä. Edellinen kannanleikkaus vei aikaa 10 vuotta nyt kanta saatiin aisoihin viidessä vuodessa kannanhoitosuunnitelman ja reaaliaikaisen tietojenvaihdon ansiosta.

    Lupamääristäkään ratkaisut eivät ole kiinni ,koska pienempien sorkkaeläinten pyyntilupia jää käyttämättä suuressa osassa maata puolet ja hirvien kohdalla 20-30%.

    Yksittäisten porukoiden sooloilulla ei ole suurta vaikutusta kokonaisuuteen. Tosin sooloilulla voidaan pilata hyvään alkuun päässyt yhteistyö ,jonka avulla asiat olisi voitu saada oikealle tolalle.

    PS. Sooloilulla saattaa olla yllättäviä vaikutuksia. Huomasin juuri ,että lupapankki (15pyyntilupaa) on sulkeutunut. Johtuneeko siitä ,että yksi osakas kaatoi lopuksi suosituksista piittaamatta kolme urosta ,vaikka uroskiintiö oli täysi. Viisi naarasta ja yhdeksän vasaa jäi sitävastoin pystyyn ja tietenkin ne 15 pyyntilupaa samassa suhteessa.

     

    suorittava porras suorittava porras

    Mitä mieltä olette tilanteesta ,jossa hirvkanta saisi kehittyä kenenkään häiritsemättä sille tasollle ,mikä on oikeasti luonnonmukaista?

    On olemassa paikka Isle Royalen saarella (55000ha) P-Amerikassa ,jossa hirvet ovat eläneet kenenkään häiritsemättä petojen keskellä ainakin 65 vuoden ajan. Tuolla hirvitiheys on ollut pienimmillään 7yksilöä/1000ha ja maksimissaan ko pinta-alalla on vaeltanut 44 hirveä keskimääräisen tiheyden ollessa 19/1000ha kyseisen 65 vuoden aikana. Olosuhteiltaan paikan kerrotaan vastaavan Lounais-Suomea.

    Näyttää siltä ,että hirvien paljous on vain ihmisen keksintöä. Luonnontilassa kanta olisi minimissäänkin kolminkertainen nykyiseen verrattuna. En toki itse moista kantaa haluaisi , mutta on turha esittää argumentteja kannan pienentämiseksi luonnonsuojeluun vedoten. Jos luonto saisi päättää ,hirviä olisi enemmän.

     

     

    Gla Gla

    Laitatko tarkan viittauksen, missä tilanteessa on vedottu luonnonsuojeluun?

    Täytyy muistaa myös se, ettei meillä ole luonnontilaista luontoa. Sitä suojellaan, mitä on. Ei voi napata joitain asioita luonnontilaisesta luonnosta ja istuttaa niitä ihmisen muokkaamaan luontoon.

     

    Nostokoukku

    Saari taitaa olla kansallispuistoa ainakin suurimmaksi osaksi. Metsän käyttö ei luo hirville yhtä otollisia ruokamaita kuin Suomessa. Täällä vapaasti kehittyvä kanta olisi varmaan ainakin ajoittain vielä suurempi hirveä/ 1000 ha, ainakin joillakin alueilla. Keskimääräinen tiheys saarella on samaa luokkaa kuin Ruotsin parhailla hirvialueilla. Olisi mielenkiintoista tietää saaren petotiheys ja paljonko ihminen poistaa hirviä vuodessa. Jos hirvitiheys nousee meillä riittävän suurella alueella yli 40 hirveä /1000 ha, luultavasti talven vasakuolleisuus kasvaa merkittävästi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Netti kertoo lisää. Isle Royalen (Michigan, USA) hirvikanta on ollut tutkimuskohteena jo 65 vuotta, jos oikein ymmärsin. Nyt on havaittavissa susikannan uudelleen elpyminen ja vakiintuminen ja toisaalta hirvien nälkiintyminen. Jälkimmäiseen voi olla kaksi syytä: ravinnon vähyys ja susien suorittama häirintä.

    https://www.mlive.com/news/2023/06/michigans-isle-royale-wolves-4-new-litters-of-pups-odd-wolf-pack-dynamics.html

    Vuosina 2016-2018 saarella eleli vain yksi susipari. Arvellaan että aiempi terve susikanta kuoli parvovirustartuntaan. Tuon ajankohdan jälkeen saarelle tuotiin lisää susia.

    https://www.mlive.com/news/2018/01/2_wolves_still_alive_on_michig.html

Esillä 10 vastausta, 291 - 300 (kaikkiaan 356)