Keskustelut Metsänhoito Forest,fi

  • Tämä aihe sisältää 13 vastausta, 9 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Avatarmehtäukko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
  • Forest,fi

    ”Yksi kuuluisimmista hakkuukoneita koskevista myyteistä on, että hakkuukone on painava. Mutta Todellisuudessa. Pintapaine hakkuukoneen pyörien alla on samaa luokkaa kuin ihmisen jalan alla.”

    Näin se varmaan on kun noin arvoisa sivusto esittää,  toistan saman kysymyksen johon en   kunnon vastausta saanut, jos pintapaine on sama molemmilla, ihmisillä ja metsäkoneilla, miksi metsäkone ei pysy viisi senttisen jään päällä mutta mies pysyy jos  kysessä on teräsjää?

    Onko metsäpuolella paljonkin vastaavia höpöhöpöjuttuja jotka eittämättä totuutena mielletään?

  • Tomperi

    Täytyy lisätä tuohon ketjun aloitukseeni oleellisin asia joka jäi siitä pois,  ihmisen kestää viisisenttinen jää, mutta jos ihmisiä seisoo vieri vieressä niin tiheässä kuin on mahdollista, kestääkö jää vai pulahtavatko jäisen kannen petettyä?   Sama kuin suolla että mies kävelee yli että heilahtaa mutta metsäkone uppovvaa vaikka olisi pienemmät pintapaineet.  Ihmisen pintapaineet kaksinkertaistuu jos kävelee, vissiin siihen uppos kävelevän metsäkoneenkin kehittely?

    Tätä tarkoitin tuolla höpöhöpö jutulla metsäkoneen pintapaineiden erinomaisuudesta jota tunnutaan viljeltävän kuin Propagandaa konsanaan….

    Ite ku kyssyy ja ihmettellee ja itelleen vastaa niin saa mieleisensä vastauksen.

     

     

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Eiköhän tässä eräs ketjuavaus sarjaa höpöhöpö.

    sikari

    Olen tullut siihen käsitykseen, ettei korkkareissa kannata mennä jäälle eikä suolle. Ei kanna.

    sikari

    Asia on Tomperin helppo selvittää. Pyydät motokuskin astumaan jalalla sinun varpaiden päälle ja sen jälkeen ajamaan motolla niiden päälle. Silloin saat selville onko pintapaine sama. Huom! Käytä varmuudeksi turvajalkineita.

    Marjametsä

    Perusfysiikkaa. Pääpiirteissään jää käsitetään yhtenäiseksi laajaksi laataksi joka makaa ”kimmoisan” materiaalin päällä, eli veden. Silloin kestävyys lasketaan  vetolujuuden kaavoilla, murtolujuus on kansanomaisempi nimi. On hieman eri asia onko, massa tavallaan vaaka tasossa olevan sauvan päällä, vai lähes samanlaisen kiinteän materiaalin päällä. Pintapaineella ja vetolujuudella ei tässä kohtaa ole juurikaan toistensa kanssa tekemistä. Vaakatasossa oleva sauva kestää miehen, mutta ei metsäkoneen painoa, vaikka metsäkoneella olisikin pienempi pintapaine.

    Tomperi

    Ohutta routa kerrosta voi hyvällä syyllä verrata ohueeseen jäähän?

    Panu Panu

    Hakkuukonehan ei taida liian painava ollakaan. Mutta ajokone täydessä lastissa tuppaa uppoamaan pehmeään maahan vähän syvemmälle kuin jalka, varsinkin kun ajelee koontiuraa muutaman kymmenen kertaa.

    Marjametsä

    Hakkuukone teloilla painaa noin 23-24t. . Esim valmetin 830 kilpien mukaan 10.2t  + telat + kuorma noin 22t, jos puukuutio painaa sen 1t. Erona toki se että huonoissa paikoissa harvesterista ei paljon painoja pudoteta, ja muutenkin 10t ajokone on nykyään melkeinpä hevospeliin verrattavissa.

    Niin kauan kuin taksarakenteet ovat sellaisia kuin ovat, ei keveämpää kalustoa metsään ilmaannu laajassa mittakaavassa. Pienille koneille täytyy olla erikoiskohteita jotta ne saa kannattavaksi.

    Tomperi

    Hyvä Sikari, jos minä pyydän ”Pyydät motokuskin astumaan jalalla sinun varpaiden päälle ja sen jälkeen ajamaan motolla niiden päälle”  mutta miten motokuski ajaa molempien varpaitten päälle?  Onko niissä käytössä jo semmonen systeemi että motoa voi ajaa ja hallita myös kopin ulkopuolelta?

     

    Kurki

    Ohutta routa kerrosta voi hyvällä syyllä verrata ohueeseen jäähän?

    No ei voi verrata. Routakerroksen alla on kantava maapohja, mutta järvellä 5cm jään alla 10 m kantamatonta vettä.

     

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)