Keskustelut Luonto EU:n ennallistamisasetus

  • Tämä aihe sisältää 12 vastausta, 4 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten AvatarKurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
  • EU:n ennallistamisasetus

    Merkitty: 

    Ennallistamisasetuskesta saavutettu alustava sopu on vielä hyväksyttävä parlamentissa sekä neuvostossa. Asetuksen hyväksyntä ja tekninen valmistelu vievät sen verran aikaa, että asetus voisi näillä näkymin tulla voimaan kesällä 2024. Kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta jokaisen jäsenmaan on laadittava kansallinen ennallistamissuunnitelma. Jäsenvaltiot valitsevat itse keinot tavoitteisiin pääsemiseksi.

    https://www.metsalehti.fi/uutiset/ennallistamisasetuksesta-alustava-sopu-suomen-tavoite-kansallisista-joustoista-huomioitiin/#d22ca7cc

    Eli vuonna 2026 olisi oltava suunnitelma ja vuoteen 2030 mennessä tarvittavan maa-alan olisi jo oltava ennallistamisen piirissä. Kiirettä pitää. Auttaa paljon jos ojtettujen turvemaametsien jättäminen itsekseen ennallistumaan tai jatkuva kasvatus voidaan lukea ennallistamisen piirissä olevaksi. Entä vesistöjen suojakaistat, ovatko ne ennallistuvia? Näihin saadaan vastauksia tulevina vuosina.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Väärä ketju, siirretty.

     

    Kurki

    Eipä tullut EUlta pakkoasetusta, maat saa itse päättää. Aloittamiseen riittää yhden ojan tukkiminen.

    Linkistä: Nyt hyväksytyssä mallissa esimerkiksi maatalouden turvemaiden vettäminen perustuu vapaaehtoisuuteen.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/afde33e0-9dee-4a58-a759-c1d3962ac448

    AJ: ””Auttaa paljon jos ojtettujen turvemaametsien jättäminen itsekseen ennallistumaan””

    Ei kannata ennallistaa suometsiä, jos kasvu on vähintään 1,0 m3/ha/v, sillä se on metsäkatoa.  Jo 5000 hehtaarin metsäkato muutettuna CO2-päästöksi on +1,0 M tn.

    Miljoona hehtaaria entisöitynä olisi +200 M tonnin CO2-päästö.

    Ja 100 000 ha/v soiden uudisojitus antaisi CO2-nielua -20 M tn/v.

    Innokkaimmat ennallistajat hätäilivät turhaan. Nyt vain kaivamaan uudelleen ne tukitut ojat auki ja tuhkalla lannoittamaan, niin saadaan metsämaata lisää ja Suomen nielutavoitteet saavutetaan.

    mehtäukko

    Eli eipä mehtäukon tarvitse muuttaa monikymmenvuotisia toimintatapoja ojitusten tai sekametsien suhteen. Virallisen tahon höyrähdykset osoittautuivat katteettomiksi.?!

    Jovain

    Siellä jossain, missä kulkee se raja, missä luonto ennallistaa itsensä, kuten ojitetut rämeet. Ja missä ajassa, voisiko olla esim. 50-70 vuotta. Luonnon ennallistamat rämeet näkyvät kyllä hyvin tämän hetken ilmakuvista. Kuvissa puusto on harsuuntunut ja maastossa ojat ovat kasvaneen umpeen ja suotyypin voidaan katsoa palautuneen tai olevan palautumassa alkuperäiseen tilaansa. Niin myös tämän hetken marjapaikkoina, suomarjat lakka ja karpalo ovat palanneet ja löytyvät näiltä harsuuntuneilta alueilta. Mikä sitten voisi olla luonnon ennallistamiselle asetettava raja. Luonto näyttää huolehtivan myös metsän kasvulla olevista rämeistä ja virtaavista korvista, niissä ojikot kestävät paremmin auki.  Voi jossain olla se rajakohta metsän kasvussa (myös hiili), kannattaako ainakaan keinolliseen ennallistamiseen mennä, siihen saatiin joustoja ja alkuunsa arvioituihin kustannuksiin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Komppaan Kurkea: metsäkatoa ei kannata lisätä ennallistamalla, sitä tulee muutenkin suuret määrät voimaloiden ja voimalinjojen rakentamisesta. Jonkin verran myös infrarakentamisesta taajamissa sekä ratahankkeista (Turun junan oikaisu, Tampereen oikorata, Lapin mahdolliset hankkeet Norjan suuntaan).

    Puutuhkat voisi olla järkevämpi sijoittaa olemassaolevien turvemaametsien kasvukyvyn vauhditukseen ja keskittää ojien kaivamiset vesiensuojelurakenteisiin ja kosteikkoihin. Tilanteet toki vaihtelevat maastossa. Joskus voi lasku- tai sarkaojien sijoittelu ja määrä olla epäonnistuneet ja korjauksella olisi saatavissa hyvin lisäkasvua. Suometsän hoito on monimutkainen päästöksentekotilanne.

    Jovain

    Tuo Kurjen 1.0 m3/ha/v vaikuttaa jopa turhan vaatimattomalle. Näitä tällaisia luonnon ennallistamia ojitettuja rämeikköjä on ainakin keski-suomessa runsaasti ja riittänevät soiden ennallistamistarpeeseen.  Jos katsoo puuston kasvua tuon ojien umpeen kasvamisen ajalta. Uutta tuottavaa puuta ei ole ja vanhan puuston kasvu, riittääkö edes lähtötilanteen kasvuun. Eri asia on, jos toteutetaan riittävän tehokas ja toimiva ojitus, miten suhtautuu sitten ennallistamistavotteisiin ja hiileen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Koneen Säätiö tukee Longplay-julkaisun ympäristöuutisointia. Kiinnostava artikkeli ennallistamisasetuksen käsittelyn vaiheista jossa MTK:lla oli aika keskeinen rooli. Siis juuri meidän MTK:lla, jolta te arvoisat lukijat olisitte valmiita viemään metsänomistajien jäsenmaksuista tulevan rahoituksesta pois.

    https://www.longplay.fi/lyhyet/eu-n-ennallistamisasetuksen-kohtalo-nayttaa-mita-populismi-tekee-ymparistopolitiikalle

     

    Kurki

    https://www.longplay.fi/lyhyet/eu-n-ennallistamisasetuksen-kohtalo-nayttaa-mita-populismi-tekee-ymparistopolitiikalle

    EPP halusi kaataa komission ennallistamisasetuksen, joka velvoittaisi jäsenmaat ennallistamaan ihmistoiminnan pilaamaa luontoa – esimerkiksi puhdistamaan vesistöjä, palauttamaan ojitettuja talousmetsiä suoksi ja istuttamaan lisää puita sellaisiin kaupunkeihin, joissa niitä on hyvin vähän.

    Juuri tuollaisia ajatuksiahan komission ennallistamisajatus herätti kuten tuo joulupukin tarina.

    Ja ompa ristiriitainen kirjoitus.

    Miksi metsiä pitäisi muuttaa soiksi, joka on paitsi metsäkatoa niin myös kasvihuonekaaupäästöjen lisäystä, sillä luonnon suot ovat päästö. Eikö kirjoittaja tiedä näistä?

    Soiden ojitukset metsätalouskäyttöön ovat hävittäneet Suomesta kokonaisia suoekosysteemejä.

    Mitä sitten? Eikö kirjoittaja tiedä, että Suomessa ei ollut yhtään suota jääkauden jälkeen ja että suurin osa soista on muodostunut viimeisten 2000 vuoden aikana ja kuinka monta miljoonaa hehtaaria soistuminen on tuhonnut metsämaita Suomesta ja että Suomessa on edelleen olemassa 4 milj.ha luonnon soita.

    Kun puhutaan vain Suomen osalta vesien puhdistamisesta, onhan sitä Suomessa tehty jo iät ja ajat taajamien likavesien osalta ja tuleehan luonnontilaisilta metsämailta niin kivennäis- kuin ja suomailta aina päästöjä. Ojitetujen turvemaiden metsien kiintoainepäästöjen vähentäminen on yksi kannattettava kohde ja toinen pienvesien ennallistaminen vanhoihin uomiin tai serpentiineille, jos ne ovat kaivettu suoriksi ränneiksi.

     

    Kurki

    ”Me on oltu EU:ssa mukana nyt melkein 30 vuotta, eikä vieläkään olla opittu edes sitä perusasiaa, että se joka äänestää ’ei’, on neuvotteluiden ulkopuolella”, Torvalds totesi.

    Sanotaan, että vastaan äänestäneet ovat sitten ulkona. Tarkoittaako se, että muut sitten päättää ja vastaan äänestäneet sitten joutuvat tyytymään siihen? Jos on näin niin, mitä demokratiaa se sellainen on? Vastaanhan äänesti myös Ruotsi, Puola ym. Jos vastaan äänestäneitä olisi ollut enemmistö, tämä Timmermanin  hullu esitys olisi hylätty. Kyllä ympäristökomissaari Timmerman teki kaikkensa EUn hajoittamiseksi ja Putinin kiittää.

    https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/viisi-eri%C3%A4v%C3%A4%C3%A4-mielipidett%C3%A4-perussuomalaisilta-nils-torvalds-tyrm%C3%A4%C3%A4-suomen-toiminnan-ennallistamisasiassa/ar-AA1k7SZ8?ocid=hpmsn&cvid=335690a7396a40fabf9cf2bdee700c37&ei=17

    Kurki

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010400821.html

    AJ kirjoittaa linkissä: Ennallistaminen ei lopeta maapäästöjä eikä niiden raportointia, eli ennallistetut suot eivät siirry luonnontilaisten luokkaan.

    Aiheutuukohan ennallistamisesta metsäkatoa?

     

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)