Keskustelut Puukauppa Ensiharvennus

  • Tämä aihe sisältää 68 vastausta, 17 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten AvatarTomperi toimesta.
Esillä 8 vastausta, 61 - 68 (kaikkiaan 68)
  • Ensiharvennus

    Ensiharvennuksen ongelmat ovat ajankohtainen aihe juuri nyt, vaikka ongelmia on ollut kiihtyvään tahtiin ainakin kymmenisen vuotta. Yhä useammin ensiharvennukset tehdään aivan liian voimakkaina. Samaa olen havainnut jo jopa joissakin toisissakin  harvennuksissa. Näin metsänomistajille koituu tappioita ja hiilinielukin ilmeisesti kärsii. Suurimmat syyt menettelyihin tunnetaan, mutta miksi asiaa ei saada oikaistuksi?

    Syinä harvemmin mainitaan metsäyhtiöiden puunhankintaorganisaatioiden miehityksen ohkaisuus ja sitä kautta hakkuiden valvonnan vähäisyys, joudutaan luottamaan usein alihankkijan osaamiseen ja vastuullisuuteen. Huonoa on ollut myös julkinen, lähinnä Metsäkeskuksen, valvonta. Resurssipula on kai sielläkin ja Metsälakikin on aika hampaaton tässä asiassa. Eipä sertifioinnitkaan näytä auttavan, Metsälain vastaisesti vaan hakataan.

    Yksittäisen metsänomistajan valvonta yhä useammin on vain jälkikäteen tapahtuvaa, koska asutaan kaukana, ellei käytetä esim. metsänhoitoyhdistystä apuna. Monesti hakkuuntekijä voi toimia aika itsenäisesti ja sellainen ei näköjään kertakaikkiaan nyt toimi. Kauppatapakin on kummallinen, ostaja valitsee tavarat eli puut ja mittaakin ne. Omalla kohdallani usko mittaustodistustenkin luotettavuuteen on sattuneista syistä kärsinyt.

     

  • Metsuri motokuski

    Tuo on kyllä totta. Jokainen kun hoitaa oman leiviskän kunnolla eikä siirrä velvoitetta toiselle niin ongelmia ei ole. Korjuun saa kun haluaa eikä hintakaan ole huonommasta päästä.

    Veksaaja

    Valitettavasti räpeltämistäkin esiintyy.

    Ensin esimerkkejä räpeltämisestä, jonka kohteeksi olen joutunut, vaikka itselläni ei ole ollut hakkuuta:

    -metsääni oli kerran ilmestynyt aivan yllättäin naapurin puita varten noin satametrinen ajoura, johon oli kaadettu kantavuuden parantamiseksi koko matkalta lähes tukkikokoiset uran paikalla kasvaneet puut ja siitä huolimatta urasta ei ollut saatu käyttökelpoista pehmeyden takia,

    -lukuisia rajapyykkejäni hävitetty tietymättömiin koneilla – hyvin kallista,

    -kymmeniä runkoja kaadettu maaltani koneiden tultua nauhoilla merkityn rajan yli.

    Oman metsäni hakkuun ongelmia:

    -huonoa puiden valintaa harvennuksissa,

    -tolkuttomia, laittoman syviä ajouria,

    -metsäojien jättämistä tukituiksi puilla tai maa-aineksella,

    -viimeisin ensiharvennus aivan liian harvaksi hakattu.

    Yli kymmenen vuotta sitten tehdyt ensiharvennukset  olivat vielä onnistuneita. Ne tehtiin pienehköillä koneilla ja asialla olivat vastuulliset ammattilaiset

    Jos tässä jotain positiivista haluaa nähdä niin se on siinä, että tästä suunta voi olla vain parempaan päin.

     

    mehtäukko

    Eipä tosiaan kuulosta mukavalta.

    leku

    Reki hommaan; nykyaikainen reki on tehty pöyrien päälle, tulee toinen nippu perässä.

    hytikalla aisa lähemmäs että ylettyy heittelee pöllit.

    pidemmille tasamaan ajomatkoille vaihtoehto, tosin vaatii isot leimikot, tasamaat sekä lavettirumbaa…

    taitaa länsinaapurissa olla kaksi valmistajaa ja suomessa ainakin yksi, järeimmille kärryille 12-20tn, eikös melkein jokaisella pikku metsäkone valmistajallakin ole tupla kuormatila mallistossa…

     

    mehtäukko

    ”Pidemmille tasamaan ajomatkoille”…

    No eikös siinä ollut jo ratkaisuna riittävä metsätieverkosto, ja kenellekäs kuuluu sen rakentelu?!

    ”Lavettirumbaa”…Sekin on taas yrittäjille sysättyä kustannuskuormaa..! Tasamaita ei ole kuin nimeksi. Propleemat on ratkottava sitten rahalla,eikä velvollisuuksista luistelemalla.

    Tomperi

    Ruotsissa ei vissiin tueta yhtä holtittomasti metsäteiden rakentamista, siellä tieverkosto merkittävästi runsaampi kuin Suomessa.  Joku on mulle sanonut että metsäteitä on tarkoitus rakentaa 30 metriä per hehtaari. Siis keskimäärin, 30 metriä per hehtaari 200 hehtaaria, se tarkoittaisi 6 km… pitääkö paikkansa?

     

    Ponssehan teki ison kuljetusrattorin Ruotsin savotoille kun on pitkä matkat lanssille…

    mehtäukko

    Eli Ruotsissa mo:t rakennuttavat ilman tukia ja siellä on enempi metsäteitä. Mehtäukolla on enempi omin varoin ja itse tehtyjä kuin kemeroilla. Puunkorjuu on tehokasta, kantohintaan vaikuttavaa ja enempi ympäri vuotista. Enkä valita.

    Tomperi

    Suurin ero Ruotsiin on omistuspohja tämän pienen metsätilan omistavien määrä suhteessa suomeen on pienempi.  Elikkä yritykset omistavat suurimman osan metsämaista. Tukipolitiikka en tunne mitä se on Ruotsissa.  Varmaan kaikki paremmin ainakin varakkaan osalta kun Waalruuskin pakeni Sinne vaikka Kartano on Suomessa, vai liekköö vielä.

Esillä 8 vastausta, 61 - 68 (kaikkiaan 68)