Keskustelut Metsänhoito Douglaskuusen kasvatus Suomessa

  • Tämä aihe sisältää 25 vastausta, 13 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta sitten AvatarKurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 25)
  • Douglaskuusen kasvatus Suomessa

    Risto Isomäki kirjoittaa Aarre-lehdessä 10/2012 Heinolan Sepänniemessä mittaamastaan douglaskuusikosta. Iäksi oli arvioitu 60 vuotta ja tilavuudeksi 1000-1500 mottia mittauskohdasta riippuen. Tuosta puolivälistä saa päässälaskulla 1200/60 eli 20 mottia vuodessa.

    Olisi mielenkiintoista kuulla onko muilla vastaavia rohkaisevia kokemuksia tai havaintoja. Ilmeisesti douglaskuusi sopii Suomeen ilmastollisesti hyvin. Onko kuitenkin muita riskejä kuten tauteja tai puutavaran menekkiiin liittyviä? Ei varmaankaan suurempia kuin lehtikuusella eli puusepänteollisuuteen erikoispuuksi se menisi. Sertifiointisäännöissä kyllä kielletään ulkomaisten puulajien käyttö mutta mahtunee markkinoille sertfioimatontakin. Mahtaako taimia vielä saada taimitarhoilta?

  • Aukusti

    Metsäni on sertifioitu, eikä lehtikuusen käytölle ole pantu minkäänlaisia esteitä uudistettaessa.

    Myöskään lisäistutuksina männynuudistusaloille istuttamiani kontortamäntyjä ja mustakuusia ei ole tarvinnut poistaa uudistusalueilta.

    Kun lehtikuusi kasvaa nopeammin kuin kotimaiset puut ja siitä saa todella kaunista panelitavaraa ja kuulemma viilu on vielä komeampaa, niin miksi sitä ei saisi kasvattaa?

    Muinoin on lehtikuusi kasvanut pohjoisessakin luontaisesti. Sillä Vuotson voimalaitoskanavaa ruopattaessa löytyi lehtikuusen runko, jonka iäksi arvioitiin 8000 vuotta!

    Jos ilmasto lämpenee paraneeko lehtikuusen kasvuedellytykset entisestään?

    Olisiko tutkijoilla arvioita tulevista metsätaloudellisesti kannattavista uusista puulajeista maassamme?

    jees h-valta

    Nimenomaan painottaisin tuota taloudellista arvoa kun uusien puulajien perässä intoillaan. Lehtikuusi on juuri yksi surullinen turhake jonka jalostus aivan mitäänsanomatonta tuhtausta.
    Eiköhän niiden markkinat ole tuolla etelämpänä.

    Aukusti

    Tietääkseni douglaskuusta sanotaan maassamme ”oregonin männyksi”, millä nimellä sitä kaupataan puutavaraliikkeissä. Se on tosi kaunista ja oksatonta panelia tai viilutettua levyä. Itselläni on asunnossani oregonmäntyviilutettuja väliovia, jotka käsittelin sävytetyllä lakalla.

    Muitakin makohtaisia kokemuksiakin on vuosikymmenten takaa. Leveää pystypanelia kiinnitettiin baarin seinään, ensin naulaamalla, mutta kun sisällä paneli vähän kuivui se alkoi vääntyillä ja kiinnitys vaihdettiin ruuvikiinnitykseen. Työstö vaikutti samantapaiselta kuin myöhemmin tutuksi tullut sip. lehtikuusi. Kovaa ja tikkuista.

    Aukusti

    Kyllähän lehtikuusta saadaan venäjänmaalta, mutta vain rahalla. Miksemme kasvattaisi sitä kotimaassamme?

    Douglaskuusen kasvatuksesta on saatu rohkaisevan hyviä kasvatustuloksia jopa Napapiirin tuntumassa.

    Kunhan vain oikeat alkuperät löydetään kullekin alueelle maassamme. Siinä Metlan tutkijat tekevät arvokasta tutkimustyötä.

    Kurki

    Minulla on ollut Mustilan alkuperää olevia douglaskuusia kasvamassa täällä Kainuussa 15 vuoden ajan. Pahin heikous on ollut, että edellisen kesän latva kuivuu keväällä ja kaikki edellisen kesän neulaset tippuu pois. Silmut kestävät suurin piirtein kasvukykyisinä, mytta latvasilmu ei aina, vaan uusi latva pitää tehdä sivuoksasta.
    Kasvu tästä johtuen on ollut aika heikkoa. Puut 4 kpl tosin pihaympäristössä kasvavana ovat 2.. 5 metriä pitkiä.
    Siirsin vsta kaivurin kauhassa kolme puuta pohjoisrinteelle kevätahavalta suojaan. Ihme kyllä eivät kuolleet siirrossa.
    Metsään aliskasvuksi kuusentaimikkoon istutetut ovat menestyneet huonosti.
    Kolme kymmenestä n.1,5 metristä puuta vielä löytyy, mutta ovat aika kurjan näköisiä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuolla http://www.mustila.fi/lajit/PseudotsugaMenziesii sivustolla onkin douglaskuusen kasvatusohjeita. Siellä suositellaan metsätalouskäyttöön vain Jyväskylän korkeudelle saakka. Ja kasvupaikkavaatimuksena sanotaan että ei kestä märkyyttä. Taimet ovat arvokkaita, alkaen noin 5 euroa kpl.

    Lisäksi mainitaan että se kasvaa taimena syksyllä liian myöhään eli palelluttaa usein latvakasvaimensa. Tämä johtaa helposti latvanvaihtoon. Mutta kasvun pitäisi vakiintua myöhemmällä iällä. Lisäksi avoimilla paikoilla ongelmana voi olla kevätahava.

    tamperelainen tamperelainen

    Mustilan douglaskuuset ovat tietääkseni n 90 vuotiaita ja pisimmät 40m pitkiä.Kyseessä kanadalainen alkuperä
    Yksi douglaskuusikasvattaja kertonut hirvituhoista.
    Mitähän METLA on douglaskuusesta tuumaillut?Itse olen joskus istuttanut koivikkoon muutamia Mustilan taimia alikasvokseksi ja käyttäytyy hyvin kotimaisen kuusen tavoin,halla-ja neulastuhoja ei ole esiintynyt

    Kurki
    Caballista

    Mustilasta saa (31.12.2012) myös siemeniä hintaan 24€ per 900 kappaletta 80% itäviä siemeniä. Jos haluaa kokeilla kuviota niin jokamiehen taimitarhalla saa edukkaat taimet.

    Missä noi Heinolan kuuset ovat tarkalleen ottaen?

    Aukusti

    Suomi on pitkä maa kuten tiedossa on ja siitä johtuen esim Mustilan siemenalkuperä ei ehkä ole sopivaa kasvatettavaksi kaikkialla.

    Olisi mukava saada tietoja Metlan Rovaniemen Kivaloille istutettujen douglaskuusten siemenalkuperästä ja istutuspaikasta (esim korkeus merenpinnasta), maaperästä jne.

    Jos sopivaa siementä on saatavilla, olisin kiinnostunut kokeilemaan.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 25)