Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 895)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Husq165R

    On ne erittelyt olleet täällä muutamaan kertaan esillä:

    ”…6 vuotta istutuksesta eh, seuraava harvennus 15-vuoden kohdilla (tukkia jo pukkaa), verottaja sponsoroi vähän joka välissä, 20 motin ha-kertymällä kerätään 20-litraisia, kemerat perään…”

    Visakallo Visakallo

    Heh, heh, kyllähän Husq165R se eka Kemera on tullut jo 3-5 vuoden kohdalla ja seuraava 12-20 vuoden kohdalla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nyt kun uudessa Metkassa tuloja saa 5 vuoden välein niin tulovirta sen kuin vain kiihtyy, ja joutuu vaihtamaan autoakin useammin että saa kaikki tukirahat kulumaan!

    Visakallo Visakallo

    Sanopas muuta A.J, ja uudet autot sen kuin vain jatkaa halpenemistaan!

    Perko

    <p>Tuossa  jk:n – keskustelussa  on sekoittunut ukoilta suojelut,  hakkuukiintiö,  lunastusta osamaksulla ja kirjoittajan oma kiivailu.  On ”hutut ja vellit ” sekaisin.    Jatkuvapeitteistä  paremmin sopii nuo ongelma monimuotoisuus-   tai  tänne aukkohakuun palstalle  PLS !</p>

    Perko

    <p><p>Paljaalta maalta aloittavat metsän- hoitajat / omistajat joita kirjoittelijoista lienee  eniten niin;   miten suhtaudutte alkusijoituksen tuoton vertailussa esim metsäyhtiön tarjoamaan 5 % tuottoon joka olisi 10 000 – 16000 € 35 vuodelta..  Metsän uudistus kulut  2000 -4000 €  + maapohjan hinta, ja sen aikainen puiden myyntituotto  jopa 2000 € antaa odottaa sen 35 vuotta.   R.Ranta mukava tietää, että olet lukenut esityksiäni,  kiitos ! palautteesta. Niiden asiallisten osien asiallinen arvostelu ja oikominen on sallittua  ja toivottavaa. </p></p>

    Puuki

    <p><p>Useimmiten ”aloitetaan” päätehakkuuikäisestä tai harvennusikäisestä puustosta. Harvoin paljaalta maalta.  Ja paljaan maan jk onnistuu vielä huonommin kuin missään muualla. Siellä tarvitaan  viljely tai luontainen uudistaminen kuten esim. pellon metsityksissä.</p><p>Kannattavuusvertailua pitää tehdä kunkin tilanteen ja mahdollisuuksien mukaan eikä heitellä vain lukuja täysin teoreettiselta pohjalta.  Kuten on tullut monen monta kertaa kerrottua, niin aloitustilanteessa pitää verrata aina toteutuneita tuloja ja -menoja . </p><p>Uudistamisvaiheessa on yleensä hintaeroa yksikköhinnoissa  erilaisten korjuukustannusten ja suuremman kertymän takia useita tuhansia euroja/ha jk:n harsinnan ja tasaikäisen mh:n välillä.  Uudistuskustannus on nettona istutuksessa n. 900 €/ha , kylvössä n. 600 €/ha, ei 2000 -4000 €.   Korjuussa päätehakkuun etu kuutiohinnassa on 4-6 €/motti. Kertymä yleensä n. 80 mottia/ha suurempi.    Esim. 300 m3/ha tilavuuden metsässä hintaeroa syntyy n. 3900 €/ha. Siitä pois uudistamiskulut n. 900 € ja vähän suuremmat th-kulut n.300 €.  Sijoitettavaa jää 2700 €/ha.  5%:n korolla se tekee n. 5600 €/ha 15 vuoden aikana.  Merkitsee sitä että vastaavana aikana jk-metsän (jos sen harrastaminen olisi ko kohteessa mahdollista) olisi kasvettava uutta hakattavaa n. 130 m3/ha . Keskikasvu siis lähes 9 mottia/ha/v jotta olisi suunnilleen tasapeli siinä vaiheessa.  Kun jk-metsän keskikasvu on tutkitusti n.20 % vähemmän kuin vastaavan kasvupaikan tasaikäisen metsän keskikasvu kiertoaikana, niin maapohjan pitää olla hyvä ja kaikkien muiden tekijöiden (mm. puuston kunto , tilajärjestys ja kokoerot) oltava kunnossa jotta kannattaisi jk:a harkita.    Jatkossa kun tasaikäisen tukkipuun kasvu pääsee vauhtiin jk jää kauas taakse kannattavuuden kannalta katsottuna. </p></p>

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    <p><p>Kiitos Puuki! Kertaus on opintojen äiti.</p> Se on hyvä että jotkut meistä myös laskevat, eivätkä vain arvostele toisia laskelmien puutteesta.</p>

    Perko

    <p>Puuki  sekoaa  jk kasvuista ja harvennushakkuista, en kysynyt niistä. Ymmärrän, jotta halutaan ymmärtää väärin.    Kysyi  siitä päätehakkuun jälkeen paljaalla maalla tapahtuvasta  menosta   sen vaihtoehtoisesta tuotosta jollain muulla instrumentilla josta saa esim 5 % tuoton.  Miten selviytyy tappioitta jos kulut muokkauksen ja taimien vesomisineen ovat vaikka 1600 €/ha.   Älä Puuki sekoita siihen  muita hoitomuotoja.  Mie sain 5%  kertymäksi  35 vuodessa 8826 €..  Käsitellään se  pysyväpeitteisen metsän menetelmä toisaalla.   Mitäs tähä sanoo  A. J. ?</p>

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    <p>Perko laski oikein, mutta onko vertailu paras mahdollinen, sitä en osaa sanoa. Puukin laskelma sopii ainakin siihen tilanteeseen jossa mietitään varttuneessa päätehakkuukelpoisessa erirakenteisessa metsässä vaihtoehtoja: tehdäänkö päätehakkuu vai poimintahakkuu. Silloin asiaan vaikuttavat mm. juuri sen hetken rahan tarve ja sijoitusmahdollisuudet.</p><p>https://fiksukuluttaja.fi/korkoa-korolle-laskuri/</p>

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 895)