Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 757)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Puuki

    Mikä siinä on muka vikana , jos otetaan laskelmaan mukaan todelliset tuloerot päätehakkuun ja 2. vaihtoehdon(jos on mahdollinen) välillä ?   20 vuodessa viljelty tai luont.syntynyt taimikko on jo hyvän kokoinen. Ra-koivikossa ensiharvennusikäinen.    Hintaero voi olla esim. 3500-4000 €/ha. Siitä uudistamiseen ja th:n hintaeroon 2000. Jää n. 2000 € korkoa kasvamaan , 20 vuodessa 5 %:n korkokannalla se on n. 5300 €.  60:n tukin hinnalla 88 mottia tukkia/ha. Ei onnistu yleensä jk metsässä päihittää sitä.  Keskikasvun olisi pitänyt olla 20 vuodessa yli 7,3 mottia/v. (60% tukkiosuus).   Kasvureaktio kuitenkin myöhästyy harsinnan jälkeen.

    derHorst

    <p>Aloitus on ilmeisesti lainaus jostakin tekstistä (jota en ole lukenut). Mutta jos on olemassa yksittäinen hakamaakohde tms., ja joka on hankala uudistettava ns. teollisuuspuulajille (tässä kuusi tai koivu), niin miksi ei kannattaisi harkita kohteelle luontaisesti tulevaa lepikkoa hyödynnettävänä voimavarana? Energiapuun hinta on monin paikoin kohtuullinen ja leppä kasvaa havupuuhun nähden nopeasti, vaivattomasti ja ilman uudistuskuluja uudistusikään. Itse hyödyntäisin todennäköisesti tuon hankalilla kuvioilla. </p>

    Visakallo Visakallo

    Perko lainasi Timpan tekstiä, mutta ei jostain syystä maininnut sitä.

    mehtäukko

    Aloituksen ”aukon tuottomenetelmät” on taas sitä, mistä ei kukaan ymmärrä, -eikä tarvitsekaan , yhtään mitään.Plagiointi noin vain eri aihepiirin kirjoittajan kirjoituksesta on kertoo aivosähkötoiminnan oikosuluista…

    Perko

    Suomessa avohakkuita tehdään tällä hetkellä 0,5–0,7 prosenttia metsäpinta-alasta vuosittain. Suurin osa puusta korjataan eteläsuomalaisista yksityismetsistä, missä hakkuuaukkojen koko on keskimäärin vain 1,4 hehtaaria.

    Avohakkuita arvostellaan myös siksi, että ne hävittävät marjat, kuten mustikan. Todellisuus on kuitenkin Vuokon mukaan päinvastainen: avohakkuu tuo niille elinvoimaa.

    Mustikka lisääntyy tiheässä metsässä kasvullisesti. Se tarkoittaa, että yksi ainoa mustikka voi kasvustollaan peittää jopa aarien alan, vaikka näyttääkin siltä kuin jokainen varpu olisi oma kasvinsa.

    Kun maa avohakkuun jälkeen muokataan, tällainen yhden mustikan muodostama kasvusto – siis klooni — rikkoontuu ja varvut pääsevät jälleen lisääntymään myös siemenistä.

    Tämä on edellytys sille, että mustikka ja puolukka voivat lisääntyä siemenistä, eli uusiutua geneettisesti. Se taas on evoluution edellytys. ”Uusi siemensyntyinen taimiaines on evoluution eli lajien kehityksen perusta”, Vuokko muistuttaa.

    Puuki

    Onko Perko kääntänyt Reinojaan 180 astetta ? Vai mistä nyt tuulee ?

    Perko

    Heh heh ! Mehtäkengät  ovat sattumoisin jalassa ja samalla polulle menen kuin ennenkin. Oli tuo Timpan lepikkoteksti niin otollinen avaukseen niin en malttanut jättää mahdollisuutta.   Nyt voi tänne mättää kaikenlaisen  aukonhoitohurmoksen ja keskimittansa,  jos siltä tuntuu.  Visa voi antaa oikaistun  vuosituloksen ja  vatula-ukko kiirehtimättä purkaa ajattelun rentoutuen riuvulla.

    Puuki kirjoita siekin  jos keksit vielä jotain uutta kevennystä!  Onhan niitä aukkojen paikkoja tulevaisuudessa  ainakin sadasta syystä  ja kiusaus  on  kaikenkokoisiin rusinoihin joilain.

    Visakallo Visakallo

    Perko voisi puolestaan jo kertoa ne aivan perustiedot metsistään, joita on jo muutaman kerran täällä kyselty. Ei todellakaan pitäisi olla vaikea tehtävä.

    Timppa

    Se lepikko pistettiin nurin reilu 50 vuotta sitten.  Koivikko on harvennettu 3 kertaa.  Nykyhinnoilla aika arvokas.  Voisi kaataa, mutta on aika strategisessa paikassa.  Mättäillä ja nykytaimilla uudistaminen nimenomaan nopeakasvuiselle koivulle on helppoa.

    Visakallo Visakallo

    Niin ne tilanteet joskus muuttuu.  Tuli täällä palstallakin monet vuodet manattua koivutukin alhaista hintaa, joka oli kuin kuolleen sydänkäyrä. Nyt on tilanne aivan toinen. Talon huonoimmasta leimikosta on saattanut tullakin jopa arvokkain!

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 757)