Torju myyrät, istuta varhain

Istutus keväällä, heinäntorjunta kesällä ja lumen tamppaus talvella vähentävät myyrätuhoja.

Ensi kevään istutushommissa ei kannata etelässä ja idässä viivytellä. Myyräkannat ovat Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan kasvussa. Huippua odotetaan vuoden 2019 lopulle. Taimitarhoilta tulevissa taimissa on runsaasti typpeä, mikä tekee niistä myyrien herkkua. Mikäli taimet istuttaa heti toukokuussa tai viimeistään alkukesästä, typpivarannot ehtivät kulua kesän aikana.

”Meillä on tutkimusnäyttöä siitä, että syystaimet kärsivät myyrätuhoista keväällä istutettuja taimia enemmän”, muistuttaa tutkimusprofessori Heikki Henttonen Lukesta.

Erityisesti istutusajankohta kannattaa huomioida myyrien suosimilla herkästi heinittyvillä rehevillä aloilla tai niiden läheisyydessä. Myyriä houkuttelevaa heinäkasvillisuutta torjumalla voi pienentää myyrätuhoriskiä.

Jos haluaa olla oikein varovainen, taimien istutusta voi lykätä myyrähuipun yli. Tällöin uudistusalan kiusana saattavat kuitenkin olla runsas heinittyminen ja menetetään yhden vuoden kasvu.

Pohjanmaalla lunta tamppaamaan

Pohjanmaalla myyrähuippu osuu jo nyt alkavalle talvelle. Pohjoisessa myyrät runsastuvat, mutta huippua odotetaan alueesta riippuen vasta vuoden 2019 tai 2020 syksylle.

Myyrätuhoja voi ehkäistä tamppaamalla ja tiivistämällä lunta taimien ympärillä. Arvokkaammat taimet, kuten jalojen lehtipuiden, visojen ja lehtikuusen taimet, suojataan runkosuojin.

Mikäli myyrien jälkiä näkyy istutusalalla paljon ja tarmoa riittää, voi myyriä ennen lumen tuloa loukuttaa.

”Viidelläkymmenellä loukulla pääsee jo aika pitkälle. Ensin voi pyytää puolelta hehtaarilta muutan päivän ajan ja sitten siirtää loukut”, Henttonen sanoo.

Kuusi toipuu hyvin

Jos keväällä lumien sulettua paljastuu peltomyyrän kaluama edellisvuonna istutettu kuusentaimikko, uudelleen istutuksen kanssa ei pidä hätäillä. Kuusentaimet toipuvat ällistyttävän hyvin. Tarve täydennysistutukselle selviää vasta juhannuksen jälkeen.

”Jos maanrajaan jää ehjiä silmuja, kuusi tekee niistä yllättävän hyvin uuden kasvun. Taimikko, joka näyttää lumien sulamisen aikaan täystuholta, voi heinäkuussa olla täynnä eläviä taimia ”, Henttonen kertoo.

Metsämyyrät syövät havupuiden taimien latvoja. Kärkisilmun syönti aiheuttaa männyllä aina ja kuusella usein latvan vaihdon. Seurauksena voi olla monilatvaisuutta. Aktiivinen metsänomistaja voi vielä korjata tilanteen.

”Esimerkiksi kuusella voi katkaista vanhan latvan, valita ylimmän sivukiehkuran oksista parhaan ja ottaa muiden oksien kärjistä sentin pois. Hyvin äkkiä ehjäksi jätetty oksa ottaa latvan aseman”, Henttonen vinkkaa.

Julkaistu Metsälehdessä 22/2018

Metsänhoito Metsänhoito