Puukauppa | Runkohinnoittelu tekee tuloaan harvennuksille

Harvennuksilla vielä harvinainen runkohinnoittelu vaatii metsän-omistajalta uudenlaista tarkkuutta tarjousten vertailussa.

Järeysrunkohinnoittelu kannustaa lihottamaan harvennuspuustoa, sillä puuston keskijäreyden noustessa myös puusta maksettava runkohinta nousee. (Kuva Sami Karppinen)
Järeysrunkohinnoittelu kannustaa lihottamaan harvennuspuustoa, sillä puuston keskijäreyden noustessa myös puusta maksettava runkohinta nousee. (Kuva Sami Karppinen)

Metsä Group on käyttänyt järeysrunkohinnoittelua harvennuksilla runsaan vuoden hyvällä menestyksellä. Järeysrunkohinnoittelu on runkohinnoittelun muoto, jossa puut ostetaan kokonaisina runkoina ja hinta määräytyy poistettavien puiden toteutuneen keskijäreyden mukaan. Tällöin katkonta ei vaikuta metsänomistajan tuloon, ja puunostaja saa pätkiä rungon kunkin markkinatilanteen ja loppusuhdanteen kannalta parhaaksi katsomallaan tavalla.

Puun lopullisen kuutiohinnan ratkaisee metsäkoneen antama mittaustulos.

Uuden hinnoittelutavan vastaanotto on ollut Metsä Groupin metsäjohtajan Juha Jumppasen mukaan jopa yllättävän hyvä.

”Ei puhuta yksikköprosenteista vaan puhutaan kymmenistä prosenteista, mikä meillä on järeysrunkohinnoittelun osuus harvennuksilla, ja meillä on kovat odotukset jatkolle”, Jumppanen iloitsee.

Päätehakkuilla yhtiö käyttää edelleen puutavaralajihinnoittelun ohella perinteistä runkohinnoittelua, jossa koko rungosta tarjotaan yksi arvioon perustuva kuutiohinta.

Uusia hinnoittelumalleja tarvitaan

Myös Stora Enso aikoo ottaa järeysrunkohinnoittelun käyttöön. Yhtiön ostojohtajan Sami Honkasen mukaan järeysrunkohinnoittelun käyttöönotto vaatii järjestelmämuutoksia, joiden on tarkoitus valmistua tulevana kesänä. Tämän jälkeen hinnoittelutapaa voidaan soveltaa paitsi harvennuksilla myös päätehakkuilla.

”Näemme, että puukauppaan tarvitaan nykyisen puutavaralajihinnoittelun rinnalle järeyteen perustuva runkohinnoittelumalli. Haluamme sinne päin kehittää”, Honkanen kertoo.

Tällä hetkellä Stora Enson pystykaupoista vain muutama prosentti on runkohinnoiteltuja. Hinnoittelutapaa on käytetty hyvin valikoiduilla päätehakkuukohteilla, joissa järeys on pystytty riittävän tarkasti ennalta arvioimaan. Toteutuneeseen järeyteen perustuva hinnoittelu mahdollistaa runkohinnoittelun nykyistä kattavammin erilaisilla kohteilla.

Suurista metsäyhtiöistä myös UPM on kokeillut järeysrunkohinnoittelua harvennuksilla, mutta toistaiseksi puutavaralajihinnoittelu on ollut asiakaspalautteiden mukaan selkeämpi hinnoittelutapa.

”Kuuntelemme herkällä korvalla runkohinnoittelun käyttöä ja sen kehittämistä harvennuskohteissa, metsänomistajan tarpeita sekä yleisesti puukauppaympäristön muutosta”, UPM:n yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen summaa.

Sopivilla päätehakkuukohteilla yhtiö tekee valikoivasti runkohinnoiteltuja tarjouksia.

Ammattitaito koetukselle

Perinteisesti erityisesti sahat ovat käyttäneet runkohinnoittelua, ja muuta maata suositumpaa se on ollut Etelä- ja Keski-Suomessa. Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen alueella päätehakkuista noin joka viides on runkohinnoiteltu, kertoo yhdistyksen johtaja Jari Yli-Talonen.

Harvennuksilla runkohintatarjoukset ovat olleet hyvin harvinaisia. Järeysrunkohinnoittelu puolestaan on yleistynyt. Sitä käyttää myös metsänhoitoyhdistyksen oma korjuupalvelu. Korjuupalvelun asiakkaista runsas kolmannes on valinnut ensiharvennuksille ja harvennuksille järeysrunkohinnoittelun.

Yli-Talonen muistuttaa, että hinnoittelutapojen monipuolistuessa tarjousten vertailu vaatii entistä enemmän ammattitaitoa.

”Se tekee aina vain haastavammaksi vertailla tarjouksia metsänomistajalle, mutta myös ammattilaiselle. Toisilla on kiinteä hinta, toisella järeyshinta ja samassa leimikossa voi olla päätehakkuulla toisella tukki- ja toisella runkohinta”, Yli-Talonen luettelee.

Tilastointia selvitetään jälleen

Runkohinnoittelua on kritisoitu siitä, ettei runkohinnoitellun puun yksikköhintoja tilastoida valtakunnallisesti. Tämä vaikeuttaa runkohinnalla tehtyjen tarjousten vertailua.

Luonnonvarakeskuksessa (Luke) selvitettiin tilastoinnin edellytyksiä pari vuotta sitten. Tällöin alle viisi prosenttia puusta hinnoiteltiin runkohinnalla eikä volyymi riittänyt tilastointiin. Nyt Luken on tarkoitus tehdä uusi selvitys kesään mennessä.

”Selvitämme suurimmilta puunostajilta, saadaanko tiedot Lukeen ja onko kauppaa ja ilmoittajia niin paljon, että luvut voidaan julkistaa”, kertoo yliaktuaari Jukka Torvelainen Lukesta.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa