Hirvet syövät kymmenesosan metsien kasvusta Ruotsissa

Samalla metsien hiilinielu pienenee maan koko henkilöautokannan päästöjä vastaavalla määrällä.

Ruotsissa hirvituhoja arvioidaan vioitettujen puiden määrän mukaan, Suomessa pinta-alojen perusteella. (Kuva: Seppo Samuli)
Ruotsissa hirvituhoja arvioidaan vioitettujen puiden määrän mukaan, Suomessa pinta-alojen perusteella. (Kuva: Seppo Samuli)

Ruotsissa hirvituhot leikkaavat metsien vuotuista kasvua yhteensä 12 miljoonalla kuutiometrillä. Syötyjen taimikoiden lisäksi kasvutappioksi lasketaan mäntymaille hirvituhojen välttämiseksi istutettujen kuusikoiden huono kasvu, todetaan ruotsalaisessa Viltbetesskador i Sverige -raportissa. Raportti on vuodelta 2020 ja kuvaa tilannetta viime vuosikymmenen lopulla.

Selvityksen ovat laatineet Ruotsin metsäteollisuuden etujärjestö Skogsindustrierna, maan metsänomistajajärjestöt sekä metsäyhtiöt Billerud-Korsnäs, Holmen, SCA, Stora Enso ja Sveaskog.

Tuhojen arvioimisessa käytettiin metsäntutkimusorganisaatio Skogforskin laatimaa mallia ja Ruotsin metsäkeskuksen, Skogsstyrelsenin, vuosittain tekemiä hirvituhoinventointeja. Raportin kirjoittajiin lukeutui muun muassa metsänhoidon emeritusprofessori Göran Örlander.

Hirvien aiheuttama vuosikasvun menetys heikentää Ruotsin metsien hiilensidontaa noin 12 miljoonalla hiilidioksiditonnilla vuosittain. Se vastaa 23 prosenttia Ruotsin kaikista hiilidioksidipäästöistä ja on yhtä suuri kuin maan henkilöautojen kaikki kasvihuonekaasupäästöt. Laskelman tulokset ovat hätkähdyttäviä, vaikka otetaan huomioon se, että Ruotsissa hirvikannat ovat edelleen Suomea korkeampia.

Jättimäiset menetykset

Vuotuisia hakkuumahdollisuuksia hirvituhojen lasketaan alentavan noin seitsemällä miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Se on noin kymmenesosa Ruotsin vuotuisista hakkuista ja suuruusluokaltaan sama kuin esimerkiksi Metsä Fibren Kemin tehtaan vuotuinen puuntarve.

Se, että hakkuumahdollisuuksien menetys on pienempi kuin kasvutappio, johtuu siitä, että Ruotsissa hyväksyttävänä tuhojen määränä pidetään sitä, että 30 prosenttia taimista tuhoutuu. Hakkuumahdollisuuksien menetykset on laskettu sietorajan ylittävien tuhojen osalta.

Skogsstyrelssenin inventointien mukaan 45 prosenttia männyntaimista on hirvieläinten vaurioittamia. Pahin tilanne on maan eteläosissa, jossa 60 prosenttia männyistä on syöty.

Hirvituhot aiheuttavat Ruotsin metsätaloudelle vuosittain noin 1,4 miljardin kruunun (noin 120 miljoonan euron) menetykset kantorahatuloina, kun mukaan lasketaan 30 prosentin sietorajan ylittävät tuhot.

Summa likimain kymmenkertaistuu, kun mukaan lasketaan myös syötyjen puiden menetetty jalostusarvo. Euroina laskien menetys on tällöin miljardin luokkaa vuodessa.

Tuhojen mittaluokkaa lasketaan myös meillä

Suomessa hirvituhoja arvioidaan pinta-alojen perusteella, ei vioitettujen puiden määrien mukaan kuten länsinaapurissa. Niinpä meillä ei ole tehty samanlaista laskelmaa kuin Ruotsissa.

”Mutta tekeillä on tutkimus, jossa arvioidaan syönnin pitkäaikaisvaikutuksia valtakunnan metsien inventointien pysyvillä koealoilla tehtyjen mittausten perusteella”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Ari Nikula kertoo.

Hänen mukaansa koealoilta analysoidaan puuston kasvutunnuksia. Niiden avulla voidaan arvioida kasvutappioita ja myös biomassojen menetyksiä. Tuloksia joudutaan vielä odottamaan.

”Tällä hetkellä tutkimus on vasta alkutekijöissään.”

Luonto Luonto

Kuvat