Hannun hintaseuranta: Suurista kohteista tukkulisää

Ennen puhuttiin suurten kauppojen tukkualennuksesta, nykyiset kauppahinnat viittaavat pikemminkin hintalisään. Tilasto osoittaa, että selitys löytyy puuston rakenteesta.

Joskus myyntiesitteiden tiedot ovat pahasti pielessä. Tällä Varsinais-Suomen kuviolla tuskin on esittelytekstin mukaista 54 vuoden ikää ja 40 prosentin tukkiosuutta. Kuva: Hannu Liljeroos
Joskus myyntiesitteiden tiedot ovat pahasti pielessä. Tällä Varsinais-Suomen kuviolla tuskin on esittelytekstin mukaista 54 vuoden ikää ja 40 prosentin tukkiosuutta. Kuva: Hannu Liljeroos
Maakunta Kaupan
kpl
Myyty
kpl
Myyty
ha
Taimi-
kot, %
Hakkuu-
kypsät, %
Puusto
m3/ha
Tukki-% e/ha e/m3 Hinta-
kerroin
Puusto-
kerroin
Varsinais-Suomi 22 14 324 19 21 145 39 6624 46 1,13 1,32
Satakunta 38 29 703 27 25 127 45 5844 46 1,01 1,24
Häme-Uusimaa 53 53 1393 32 14 105 37 5393 51 1,12 1,44
Etelä-Karjala 35 28 635 20 14 133 36 5430 41 1,01 1,19
Kymenlaakso 38 29 812 23 13 122 36 5250 43 1,04 1,26
Pirkanmaa 112 78 2205 26 15 124 38 5591 45 1,09 1,29
Etelä-Savo 101 87 2221 26 13 121 36 5347 44 1,00 1,22
E- ja K-Pohjanmaa 172 135 3356 26 13 91 26 3034 33 0,96 1,15
Keski-Suomi 119 105 3200 27 11 107 32 4355 41 0,93 1,10
Pohjois-Savo 121 87 2699 24 9 113 31 4348 39 0,95 1,05
Pohjois-Karjala 106 85 2635 28 10 107 28 4023 38 0,94 1,16
Kainuu 85 62 3213 21 10 92 24 2513 27 1,02 1,17
Pohjois-Pohjanmaa 252 197 8596 23 9 83 19 2272 27 1,02 1,20
Lappi 136 95 5812 23 13 69 16 1481 22 1,01 1,20
Koko maa 1390 1084 37804 97 3395
lisäys marraskuu 138 125 4131

Hannu Liljeroosin tilakauppaseurantaan tuli marraskuussa 138 uutta myyntiin tarjottua kohdetta. Vuoden kokonaiskertymä on nyt 1 390 ja se on vain hieman viimevuotista vähemmän. Koronalla ei näyttäisi olleen merkitystä tilamarkkinoilla.

Tarjonnasta kolmannes on Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Toinen kolmannes kertyy Etelä- ja Pohjois-Savosta, Pohjois-Karjalasta ja Keski-Suomesta. Viimeinen kolmannes jakautuu loppujen maakuntien kesken.

Nyt myynnissä olevat arvokkaimmat kohteet sijaitsevat Suonenjoella (103 hehtaaria, hintapyyntö 560 000 euroa), Somerolla (148 hehtaaria, tarjouskauppa) ja Lieksassa (145 hehtaaria, 650 000 euroa).

Marraskuussa solmittiin paljon kauppoja ja koko vuoden määrä on 1 084. Sekin on hieman viime vuotta vähemmän. Myydyn metsämaan ala on 37 804 hehtaaria eli keskimäärin 35 hehtaaria per kauppa. Myydystä alasta noin 47 prosenttia sijaitsee Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.

Lapin kauppamäärä 95 tilakauppaa on Liljeroosin koko seitsemän vuotta kestäneen seuranta-ajan suurin.

Marraskuun suurimmat kaupat:

pinta-ala lähtöhinta kauppahinta ostaja
Hamina 93 436000 476900 Tornator
Kuusamo 292 444600 553800 Wipunen varainhallinta
Haapavesi 61 305000 351500 FIM Metsä
Sievi 87 320000 411111 yksityinen
Kittilä 174 280000 325000 yksityinen
Juuka 94 403000 493500 FIM Metsä
Ilomantsi 89 425000 442000 Silvestica Green Forest Finland
Alavus 144 293000 430000 FIM Metsä
Mikkeli 70 430000 550000 yksityinen
Ruovesi 26 255000 335000 Lihasulan säätiö

Taulukon kaupoissa lähtöhinta tai hintapyyntö on ylitetty keskimäärin 22 prosentilla. Alavuden kohteen kaupassa ylitys on peräti 47 prosenttia.

”Ennen puhuttiin suurten kauppojen tukkualennuksesta, nykyiset kauppahinnat viittaavat pikemminkin hintalisään.”

Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala tarkastelussa

Liljeroos tarkasteli tarkemmin Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan tämän vuoden kauppoja. Niitä on kertynyt yhteensä 172, joista on suuria eli kauppahinnaltaan yli 150 000 euron arvoisia kauppoja yhteensä 51. Näistä ovat institutionaaliset sijoittajat ostaneet 41 eli 80 prosenttia.

Suuremmilla kohteilla metsämaan keskihinta on 4 886 euroa hehtaarilla ja hintakerroin 0,99. Pienemmillä kohteilla metsämaan keskihinta on 3 519 euroa hehtaarilla ja hintakerroin 0,89.

”Hintaerosta selittää valtaosan se, että suurten tilojen puumäärä ja tukkiosuus ovat keskitasoa suuremmat. Muita ominaisuuseroja on vertailussa vaikea ottaa huomioon.”

Suursijoittajat ostavat, mutta eivät kaikkialta

Institutionaaliset sijoittajat ostivat marraskuussa yhteensä 40 kohdetta ja käyttivät ostorahaa 7,6 miljoonaa euroa. Suurimmat ostajat olivat UB:n metsärahastot ja FIM Metsä.

Koko vuoden aikana instituutiosijoittajat ovat ostaneet 399 kohdetta, joiden kauppasummat ovat yhteensä noin 73 miljoonaa euroa. Kauppojen lukumäärällä laskettuna niiden markkinaosuus on 37 prosenttia ja euroilla mitattuna noin 57 prosenttia.

Kolmen ostokärki on edelleen UB-rahastot, Silvestica GFF ja FIM Metsä.

Suursijoittajien kiinnostus vaihtelee maakunnittain, eivätkä esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan kohteet ole haluttuja. Siellä marraskuun kahdeksastatoista kaupasta vain yhdessä oli ostajana metsärahasto.

Mediassa arvostellaan metsärahastojen ja sijoitusyhtiöiden aktiivisuutta tilamarkkinoilla. Liljeroos näkee asiassa myös toisen puolen.

”Kannattaa ottaa huomioon myös se, että syrjäseudulla saattaisi jäädä moni kauppa kokonaan tekemättä ilman institutionaalisia ostajia.”

Mielenkiintoisia tapauksia

Etelä-Savossa myytiin 34 hehtaarin tila 270 100 euron kauppahinnalla. Ostaja oli Mhy Mänty-Saimaa ja välittäjä mhy-taustainen Järvi-Suomen Metsätilat Oy.

Kittilässä on kaupan 174 hehtaarin suuruinen tila, jossa on uudistettavaa 93 hehtaaria.

Pirkanmaalla myytiin erinomainen 24 hehtaarin metsätila, jonka Liljeroos kävi toimeksiannosta katsomassa. Tilan hintapyyntö oli 136 000 euroa, ja sen osti Metsähallitus 201 150 euron kauppahinnalla.

”Metsähallituksen ostomies oli tehnyt välittäjän antamista kuviotiedoista saman havainnon kuin minäkin, että puusto-arviot olivat pahasti alakanttiin.”

Liljeroos kävi katsomassa myös Varsinais-Suomessa myytävää suurta tilaa. Kohteesta ei oltu tehty myyntiä varten tila-arviota, mutta Liljeroos sai käyttöönsä UPM:n verkkopalvelun ilmeisesti kaukokartoitukseen pohjautuvat kuviotiedot.

”Oman näkemykseni mukaan niiden luotettavuudessa on tilan arvon laskennan kannalta parantamisen varaa. Tämän havainnon olen tehnyt vastaavissa tapauksissa aikaisemminkin.”

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus